Yleinen kuluttajahintojen nousu jäi vuositasolla 2,7 prosenttiin, kun ekonomisti olivat odottaneet 2,8 prosentin inflaatiota. Kesäkuussa inflaatio oli vuositasolla 2,7 prosentissa.
Kuitenkin niin sanottu pohjainflaatio, joka ei sisällä ruoan ja energian hintojen vaihtelua, oli vahvinta puoleen vuoteen.
Kuukausitasolla pohjainflaatio nousi 0,3 prosenttia, mikä ylitti kesäkuun 0,2 prosentin nousun. Vuositasolla pohjainflaatio oli 3,1 prosenttia, kun vielä kesäkuussa vastaava luku oli 2,9 prosenttia. Ekonomistien konsensus odotti 3,0 prosentin pohjainflaatiota.
Hintojen nousu kohdistui laajasti erityisesti palvelusektoriin, jossa asumiskustannukset jatkoivat vakaita 0,2 prosentin kuukausinousuja jo toista kuukautta peräkkäin. Terveydenhuolto ja kuljetuspalvelut kallistuivat kumpikin 0,8 prosenttia kuukaudessa, ja esimerkiksi lentolippujen hinnat nousivat enemmän kuin kolmeen vuoteen.
Varsinaisten tavaroiden hintapaineita hillitsi vaimeampi kehitys energian ja elintarvikkeiden hinnoissa. Energia jopa halpeni, mikä osaltaan rajoitti yleisen inflaatioluvun kasvua.
Presidentti Donald Trumpin keväällä käyttöön ottamat uudet tuontitullit, erityisesti 10 prosenti yleistariffi ja korkeammat kiinteät tullit muun muassa Kiinaa ja Kanadaa kohtaan, ovat alkaneet heijastua kuluttajahintoihin. Tullien vaikutus näkyy eniten tuontitavaroissa, kuten kodin huonekaluissa, leluissa ja kodinkoneissa.
”Tullit näkyvät lukemissa, mutta ne eivät vielä tässä vaiheessa ole niin räikeitä, että paniikkinappia pitäisi painaa”, Entinen Valkoisen talon neuvonantaja Jared Bernstein kommentoi uutistoimisto CNBC:lle.
Analyytikot korostavat, että hintojen nousu ei tällä kertaa perustukaan vain energian ja ruoan kaltaisiin hintaherkkiin eriin, vaan hintojen nousu laajenee varsinkin palveluihin ja sellaisten hyödykkeiden ryhmään, joissa tariffeilla on suora vaikutus.
Samalla keskustelu inflaation rakenteesta on laajentunut. Pelkona on, että tullit ylläpitävät laajamittaista hintapainetta, joka vaikeuttaa keskuspankin (Fed) korkopolitiikkaa. Heinäkuun raportista kävi ilmi, että vaikka polttoaine halpeni ja asumiskustannukset pysyivät maltillisina, kokonaistasolla hintapaineet ovat laajalla pohjalla.
Yhdysvaltain keskuspankki joutuu nyt entistä vaikeamman tilanteen eteen. Maltillinen 2,7 prosentin nousu yleisessä kuluttajahintaindeksissä pysyy edelleen selvästi Fedin kahden prosentin tavoitteen yläpuolella, ja pohjainflaatio nostaa riskejä pidempiaikaiseen hintojen nousuun.
Tuoreet inflaatioluvut eivät välttämättä kuitenkaan estä keskuspankkia alentamasta korkoa ensi kuussa.
”Siitä huolimatta, että pohjainflaatio on jälleen korkeimmalla tasollaan sitten helmikuun, tämänpäiväinen kuluttajahintaindeksin lukema ei ole niin korkea, että se estäisi Fedin koronlaskun syyskuussa”, uskoo Seema Shah, Principal Asset Managementin globaali päästrategi.
Shahin mukaan on jonkin verran merkkejä siitä, että tullien kustannusvaikutus on siirtymässä kuluttajahintoihin. Tässä vaiheessa se ei ole kuitenkaan merkittävää siinä määrin, että olisi tarvetta soittaa hälytyskelloja.
Tullien kovin vaikutus saattaa olla kuitenkin vielä edessäpäin.
”Tullit eivät vieläkään lähettäneet USA:n inflaatiota lentoon, mutta suurin vaikutus lienee vasta tulossa”, arvioi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich viestipalvelu X:ssä.
Tullit eivät vieläkään lähettäneet USA:n inflaatiota lentoon, mutta suurin vaikutus lienee vasta tulossa. Tämä raportti tuskin kuitenkaan estää Fedin koronlaskua syyskuussa, jos työmarkkinoiden pehmeät luvut jatkuvat. pic.twitter.com/2LOqll8OT1
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) August 12, 2025
Hänen mukaansa tuore inflaatioraportti tuskin kuitenkaan estää Fedin koronlaskua syyskuussa, jos työmarkkinoiden pehmeät luvut jatkuvat.
Markkinat eivät näytä inflaatiopaineiden hellittämiseen uskovan, sillä USA:n pitkän 10-vuoden velkakirjan korko kääntyi selvään nousuun.
