Suomen Pankin mukaan vuonna 2024 Suomeen rekisteröidyillä joukkorahoitusalustoilla välitettiin rahoitusta kotimaisille toimijoille vain 23,8 miljoonalla eurolla. Joukkorahoituksen määrä väheni huomattavasti eli yli 66,3 prosenttia verrattuna vuoteen 2023. Määrä oli vuosien 2017-2024 tilastointihistorian pienin.
Joukkorahoitus tarkoittaa rahoitusmallia, jossa yritys tai hanke kerää pääomaa suurelta joukolta yksittäisiä sijoittajia tai rahoittajia, tyypillisesti verkkoalustan kautta. Perinteisen pankkilainan tai pääomasijoittajan sijaan rahoitus kootaan pienemmistä paloista.
Muotoja on useita: lainaperusteinen joukkorahoitus, osakepohjainen joukkorahoitus ja vastikkeellinen joukkorahoitus, jossa rahoittaja saa tuotteen tai palvelun rahansa vastineeksi.
Suomessa malli herätti 2010-luvun puolivälissä vilkasta kiinnostusta. Alustat tarjosivat pk-yrityksille ja kiinteistökehittäjille vaihtoehtoisen rahoituskanavan aikana, jolloin pankkien luotonanto oli kiristynyt finanssikriisin jälkimainingeissa.
Suomen Pankin tilasto ei toisaalta antanut kattavaa kuvaa joukkorahoitus- ja vertaislainamarkkinoista Suomessa, sillä tilastossa ei ole mukana ulkomaalaisia palveluntarjoajia, jotka tarjoavat palveluja suomalaisille.
Tiedonkeruulle ei enää tarvetta
Suomen Pankin johtokunta päätti lopettaa tiedonkeruun, sillä joukkorahoituksen ja vertaislainauksen osuus supistui marginaaliseksi kotimaisilla rahoitusmarkkinoilla.
Valtiovarainministeriössä valmisteltu joukkorahoituslaki tuli voimaan syyskuun alussa 2016. Se kevensi joukkorahoitusta välittävien yritysten sääntelyä. Samalla yksityishenkilöiden välinen vertaislainaus yleistyi merkittävästi.
Valtionvarainministeriö keräsi vuosittaista tietoa toimialalta vuosina 2013–2016, sillä joukkorahoitus kasvoi yritysrahoituksen muotona Suomessa.
Vuodesta 2017 Suomen Pankki aloitti tilastoimaan joukko- ja vertaislainoja. Viimeiset tilastotiedot kerättiin vuodelta 2024, mitkä saatiin suoraan vertaislainojen ja joukkorahoituksen välittäjiltä.
Nykyisin sekä ulkomaiset että kotimaiset yritykset toimittavat tiedot suomalaisille välitetyistä vertaislainoista Verohallinnon positiiviseen luottotietorekisteriin. Rekisteriaineiston etuna on, että vertaislainaamista voidaan seurata ilman erillistä kyselyä yrityksille.
Mitä taustalla?
Syitä joukkorahoituksen suosion romahdukseen on useita. Korkoympäristön nopea muutos vuosina 2022–2023 söi joukkorahoituksen keskeisen kilpailuedun. Kun pankkitalletuksetkin alkoivat tuottaa korkoa, sijoittajien tarve hakea tuottoa vaihtoehtoisista kanavista heikkeni merkittävästi.
Samalla sääntely-ympäristö on tiukentunut. EU:n joukkorahoitusasetus astui voimaan loppuvuodesta 2020, ja siirtymäaika päättyi 2023. Asetuksen vaatimukset muun muassa sijoittajansuojasta ja alustojen toimiluvista nostivat alustojen toimintakustannuksia. Osa pienemmistä toimijoista on vetäytynyt markkinalta kokonaan.
Myös sijoittajien luottamus on koetuksella. Suomessa on nähty tapauksia, joissa joukkorahoituksella rahoitetut kiinteistöhankkeet ovat ajautuneet vaikeuksiin tai konkurssiin. Tällaiset kokemukset leviävät sijoittajayhteisöissä nopeasti.
Ylen MOT:n selvitys paljasti, että joukkorahoituspalvelu Vauraus Suomi oli myöntänyt lainoja talousrikollisille ja huonossa taloudellisessa tilanteessa oleville yrityksille.
Kenties merkittävin tekijä on kuitenkin se, että markkinan kypsyessä joukkorahoituksen rooli on yksinkertaisesti kaventunut. Suuremmat yritykset löytävät rahoitusta perinteisistä kanavista, ja pienimmille hankkeille joukkorahoituksen hallinnollinen taakka on kasvanut suhteettomaksi.
