Dark Mode Light Mode

Uutiskirjeemme on uudistunut! Tilaa sähköpostiisi

Tekoälyn jättipanostukset törmäävät infrapulaan – nämä yhtiöt hyötyvät

Yhdysvaltalaiset hyperskaalaajat pumppaavat datakeskuksiin satoja miljardeja dollareja, mutta sähköinfra ei ehdi mukaan.
sähköverkko sähkö energia ydinenergia sähköverkko sähkö energia ydinenergia
Kuva: Depositphotos.
sähköverkko sähkö energia ydinenergia
Kuva: Depositphotos.

Viisi Yhdysvaltain suurinta pilvipalveluyhtiötä, Amazon, Alphabet, Microsoft, Meta ja Oracle, ohjaa vuodelle 2026 datakeskus- ja tekoälyinfrastruktuurimenoiksi yhteensä noin 660–690 miljardia dollaria.

Amazonin oma 200 miljardin ohjaus on yksinään jo suurempi kuin neljän suurimman hyperskaalaajan yhteenlaskettu investointipanostus vielä pari vuotta sitten.

Kasvuvauhti on ollut poikkeuksellinen. Markkinatutkimusyhtiö Dell’Oron mukaan datakeskusten maailmanlaajuiset pääomamenot kasvoivat vuonna 2025 yhteensä 57 prosenttia ja ylittivät 420 miljardin dollarin rajan.

Kuluvana vuonna koko toimialan pääomamenot ylittänevät biljoonan dollarin rajapyykin ensimmäistä kertaa.

Pääomaintensiteetti on samalla noussut historiallisen korkeaksi. Analyysitalo CreditSightsin arvion mukaan Oraclen edellisen neljänneksen pääomamenot vastasivat 57 prosenttia liikevaihdosta ja Microsoftin 45 prosenttia.

Konsulttiyhtiö McKinsey laski viime keväänä, että datakeskukset tarvitsevat maailmanlaajuisesti 6,7 biljoonaa dollaria pääomaa vuoteen 2030 mennessä. Summasta arviolta 5,2 biljoonaa kohdistuisi tekoälykeskuksiin ja noin 1,3 biljoonaa niitä syöttävään sähköntuotantoon, siirtoon, muuntajiin ja jäähdytykseen.

Rahasta ei siis ole pulaa. Ongelma ilmenee sillä hetkellä, kun valmista datakeskusta yritetään kytkeä sähköverkkoon.

Pullonkaula siirtyi piirisiruista alimuuntamoon

Vielä pari vuotta sitten tekoälyinfrastruktuurin kasvua rajoitti Nvidian laskentakiihdyttimien saatavuus. Tilanne on ehtinyt kääntyä.

Yksi hyperskaalatason tekoälykeskus vaatii tätä nykyä 100–300 megawatin jatkuvaa tehoa, mikä vastaa pienen kaupungin sähkönkulutusta ja ylittää reilusti sen, mihin paikalliset sähköverkot on alun perin mitoitettu.

Yhdysvaltain energiaministeriön arvion mukaan maahan on rakennettava 100 gigawattia uutta huippukapasiteettia vuoteen 2030 mennessä, ja tästä puolet menee datakeskusten tarpeisiin.

Verkkoliityntöjen jonot ovat ruuhkautuneet pahoin. Loppuvuodesta 2024 jonossa oli kaikkiaan 10 300 hanketta yhteensä 1 400 gigawatin tuotantokapasiteetilla ja 890 gigawatin sähkövarastointikapasiteetilla, eli enemmän kuin maan koko asennettu tuotantoteho.

Uutistoimisto Bloombergin huhtikuussa 2026 julkaisemien tietojen mukaan jopa puolet tälle vuodelle suunnitelluista yhdysvaltalaisista datakeskushankkeista viivästyy tai peruuntuu. Pääsyyllinen ei ole pääoman puute vaan sähkölaitteiden saatavuus.

Suurmuuntajien toimitusajat ovat venyneet aiemmasta 2–2,5 vuodesta jopa viiteen vuoteen, ja teollisuusjulkaisu Transformer Magazinen mukaan niiden hinnat ovat nousseet yli 60 prosenttia vuodesta 2020.

Kiinalla on tässä asetelmassa merkittävät valtit. Maa hallitsee arvioiden mukaan noin 60 prosenttia maailman muuntajatuotannosta.

Yhdysvaltain kotimaisen valmistuskapasiteetin laajennukset kestävät vielä kaksi tai kolme vuotta, ennen kuin ne tuovat selkeää helpotusta. Käytännössä datakeskusten aikataulussa pysyminen riippuu siitä, saavatko kehittäjät käsiinsä riittävästi kytkinlaitteita, kaapeleita ja varavoimaa.

Muuntajayhtiöt kirjaavat ennätystilauksia

Goldman Sachs on arvioinut datakeskusten sähkönkulutuksen kasvavan 165 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jos toteutuma pitää paikkansa, pullonkaulan hyötyjien tilauskannat venyvät vuosiksi eteenpäin.

Sähkönjakelu- ja energianhallintayhtiö Eaton raportoi vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä datakeskustilaustensa kasvaneen Electrical Americas -segmentissä noin 200 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Segmentin tilauskanta kipusi ennätykseen eli 13,2 miljardiin dollariin, ja datakeskusliikevaihto kasvoi 40 prosenttia. Toimitusjohtaja Paulo Ruiz Sternadt on kuvannut alan tilannetta mittakaavaltaan historialliseksi.

Jäähdytykseen ja tehonhallintaan keskittynyt Vertiv Holdings ohjaa vuoden 2026 orgaanisen liikevaihdon kasvavan noin 28 prosenttia 13,5 miljardiin dollariin.

Loppuvuonna 2025 yhtiön tilauskanta oli 15 miljardia dollaria eli 109 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin, ja tilaus-lasku-suhde nousi 2,9:ään.

Vertivin kilpailuetu on nestejäähdytys, jota Nvidian uusimmat Blackwell-laskentakiihdyttimet tarvitsevat. Ilmajäähdytys ei enää riitä suurtiheyksiselle piirilevylle.

Kaasuturbiinien ja sähköistyksen valmistajana GE Vernova on noussut pörssin lempilapseksi. Yhtiön kaasuturbiinien tilauskanta kasvoi 62 gigawatista 83 gigawattiin vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä, ja tavoitteena on sadan gigawatin kanta vuoden 2026 loppuun mennessä.

Datakeskusten suorat sähköistystilaukset ylittivät vuonna 2025 kaksi miljardia dollaria, eli ne kolminkertaistuivat edellisvuoteen nähden.

Toimitusjohtaja Scott Strazik on ohjannut vuoden 2026 liikevaihdoksi 41–42 miljardia dollaria ja asettanut 52 miljardin tavoitteen vuodelle 2028. Osake on noussut kevään 2024 listautumisestaan yli 600 prosenttia.

Vähemmän otsikoissa on ollut sähköverkon rakennusurakoitsija Quanta Services, joka on kuitenkin yksi harvoista toimijoista, joilla on kapasiteettia korkeajännitelinjojen ja datakeskusten sähkönjakelun nopeaan rakentamiseen.

Yhtiö ohjasi helmikuussa 2026 koko vuoden liikevaihdoksi 33,5 miljardia dollaria ja ilmoitti ennätyksellisestä 44 miljardin dollarin tilauskannasta. Toimitusjohtaja Duke Austin on kertonut yhtiön kirjaavan parhaillaan töitä, joiden valmistuminen ulottuu vuoteen 2032 asti.

Ydinvoima palasi hyperskaalaajien ostoslistalle

Sähköntuotannon puolella datakeskusten valtavat perusvoiman tarpeet ovat nostaneet ydinvoiman takaisin keskusteluun.

Ympäri vuorokauden toimivat tekoälykeskukset sopivat huonosti uusiutuvaan tuotantoon sen satunnaisuuden takia, mikä on tehnyt ydinvoimayhtiöistä yllättäviä pörssivoittajia.

Merkittävin hyötyjä on Constellation Energy, joka omistaa noin neljänneksen Yhdysvaltain ydinvoimakapasiteetista.

Yhtiö solmi syyskuussa 2024 Microsoftin kanssa 20-vuotisen sähkönmyyntisopimuksen, joka käynnistää uudelleen Pennsylvaniassa sijaitsevan Three Mile Islandin ykkösreaktorin nimellä Crane Clean Energy Center.

Vuotta myöhemmin vastaavanmittaisen sopimuksen teki Meta ostamalla Illinoisin Clintonin ydinvoimalaitoksen koko 1,1 gigawatin tuotannon.

Constellationin laitosten keskimääräinen käyttöaste ylittää 94 prosenttia, mikä on juuri se ominaisuus, jota hyperskaalaajat perusvoimalta odottavat.

Vistra otti oman siivunsa markkinasta sopimalla Metan kanssa 2 609 megawatin ostoista kolmesta ydinvoimalaitoksestaan Ohiossa ja Pennsylvaniassa. Järjestely kattaa Davis-Bessen sekä Perryn voimalat ja on mittakaavaltaan yksi toimialan suurimmista.

Kuvaan mahtuu myös eurooppalaisia perinteisiä sähköteollisuuden suurvaltoja. Italialainen Prysmian ja ranskalainen Nexans ovat maailman suurimmat suurjännitekaapelien valmistajat ja hyötyvät siitä, että datakeskuskampuksia joudutaan yhdistämään verkkoon pitkien etäisyyksien päästä.

Sveitsiläis-ruotsalainen ABB ja saksalainen Siemens Energy toimittavat muuntaja- ja kytkinlaiteratkaisuja globaalisti. Siemens Energy sitoutui kesällä 2025 yhteistyösopimukseen Eatonin kanssa datakeskusten ja niiden paikallisen voimantuotannon samanaikaiseksi rakentamiseksi.

Miten pitkään pullonkaula kestää?

Sijoittajan pitäisi kysyä, kuinka kauan rakenteellinen pullonkaula säilyy. Yksi uhkakuva nousee mallien tehokkuudesta.

Kiinalaisen DeepSeekin alkuvuonna 2025 julkaisema V3-malli vähensi yhtiön mukaan mallin koulutuskustannukset 18-kertaisesti ja inferenssikustannukset 36-kertaisesti verrattuna OpenAI:n GPT-4o:hon.

Jos vastaavat tehokkuusloikat yleistyvät, sähköntarpeen kasvu voisi periaatteessa jäädä alle nykyisten oletusten.

McKinsey arvioi kuitenkin, että tehokkuusparannukset imeytyvät takaisin kysyntään, kun entistä useampi yritys kokeilee ja kouluttaa omia mallejaan. Ilmiö muistuttaa Jevonsin paradoksia, jossa laskevat yksikkökustannukset kasvattavat kokonaiskulutusta pienentämisen sijaan.

Logiikka saa tukea siitä, että inferenssin osuus tekoälyn laskentakuluista on kasvanut päättelyyn perustuvien mallien yleistyessä.

Toinen riski tulee tarjontapuolelta. Dell’Oron tutkimusjohtaja Baron Fung on varoittanut, että nykyinen investointitaso voi johtaa ylikapasiteettiin, vaikka hyperskaalaajat pyrkivät hallitsemaan riskiä proaktiivisesti.

Jos tekoälypalvelujen tuotto-odotukset leikkautuvat kilpailun kiihtyessä, osa kapasiteetista voi jäädä vajaakäytölle.

Goldman Sachsin datan mukaan analyytikot ovat aliarvioineet hyperskaalaajien investoinnit todellista tasoa kahtena peräkkäisenä vuonna. Vuoden 2024 alussa konsensus oletti 20 prosentin vuosikasvua, ja toteutunut luku oli yli 50 prosenttia.

Jos sama virhe toistuu kolmannen kerran, kuluvan vuoden todelliset investoinnit voivat ylittää selvästi nykyiset arviot.

Alan analyytikoiden mukaan vuonna 2026 peruuntuneista hankkeista siirtyy 150–200 miljardin dollarin edestä menoja vuosille 2027 ja 2028. Sähkölaitteiden ja verkkorakentamisen hyötyjille tilauskirja paisuu siis pidemmälle kuin nykyiset ohjaukset paljastavat.

Ensimmäinen painetesti tulee huhtikuun lopulla, kun GE Vernova ja Vertiv julkistavat vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen lukunsa. Vertivin osake on noussut vuoden alusta 80 prosenttia pelkällä odotuksella, mikä antaa karhuille helpon perustelun lyhentää positioita, jos ohjaukset eivät yllä odotusten tasolle.


Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *