Pörssisäätiö järjesti Osake- ja rahastosijoittamisen tila Suomessa nyt -tilaisuuden Helsingin Pörssiklubilla 26.5.2026.
Oli todella mielenkiintoisa seurata aluksi omistajuuden professori Samuli Knüpferin esittelemiä tuoreita tutkimustuloksia suomalaisten sijoittamisesta. Tutkimuksen aikajänne oli pääosin 2009-2023.
Hänen esittelemänsä kooste perustuu kolmeen tutkimukseen, tutkijoina lisäkseen Nikolas Breitkopf ja Elias Rantapuska.
Kuvaaja yllä osoittaa, että 50-vuotiaille ja sitä vanhemmille henkilöille tehdyissä kyselyissä lähes joka toinen suomalainen kotitalous omistaa osakkeita tai osakkeita sisältäviä sijoitusrahastoja. Käytännössä puhutaan tällöin osake- tai yhdistelmärahastoista.
”Suomalaiset rakastavat yhdistelmärahastoja”, Knüpfer tiivistää. Taustalla on toki myös pankkien ja varainhoitajien aktiivinen markkinointi ja tarjonta siitä lähtien, kun rahastosijoittamisen Suomessa yleistyi. Puhutaan tällöin 1990-luvusta.
Vaikka jutun kuvassa näkyvä Kim Lindström on profiloitunut 2000-luvulla osakesijoittajana ja osakesijoituskirjoittajana, hän oli yksi uranuurtajista rahastoliiketoiminnan synnyssä Unitas-Rahasto Oy:n (myöhemmins SYP-Rahasto Oy) toimitusjohtajana.
Kuten kuvaajasta yllä voi päätellä, suurimmassa osassa Euroopan maita alle joka viides kotitalous omistaa osakkeita. Suomessa tämä osuus on 48 prosenttia.
Knüpfer kertoo myös, että talousosaaminen on Suomessa hyvällä tasolla. Keskeisissä talouskysymyksissä – esimerkkeinä inflaatio, korkoa korolle -ilmiö, tuoton ja riskin suhde – vain hollantilaisten osaaminen kiilaa niukasti suomalaisten edelle. Takana tulevat Tanska ja Viro, mutta erot maiden välillä ovat osaamisessa pienempiä kuin varsinaisessa sijoittamisessa.
Ruotsalaiset sijoittavat innokkaammin osakkeisiin ja rahastoihin
Erot Suomen ja Ruotsin välillä osake- ja rahasto-omistuksessa juontuvat osaksi siitä, että osakkeiden ja rahastojen osuus likvidistä rahoitusvarallisuudesta on ruotsalaisilla 58 prosenttia ja suomalaisilla 43 prosenttia.
Koska tuotto osakemarkkinoilla on tyypillisesti korkeampi kuin useimmissa muissa omaisuusluokissa, matala osakkeiden osuus on ongelmallinen. Samoin pääomamarkkina yritysten suuntaan toimii paremmin, mitä useampi sijoittaa.
”Salkun koko on hyvää tasoa”
Professori Knüpfer toteaa, että salkun koko on suomalaisilla hyvää tasoa. Sijoittavien kotitalouksien salkun koko on mediaanilla mitattuna 8 700 euroa, mutta keskiarvo on jopa 75 000 euroa.
Mediaani on keskimmäinen havainto ja keskiarvo on summa jaettuna määrällä. Korkeaa keskiarvoa selittää se, että Suomessa on 10 000 henkilöä, joilla on vähintään miljoonan euron sijoitusvarallisuus, osalla toki huomattavasti tätäkin suurempi.
Sijoitusmiljonäärien lukumäärä oli vuonna 2009 alle 3 500. Pörssin hyvä vire on tehnyt tehtävänsä.
Sijoituskirjallisuuden uranuurtaja Seppo Saario muistutti, että OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi on antanut 40 vuoden ajalta 10,6 prosentin vuosituoton. Se on matalan inflaation oloissa nähdäkseni huikeaa tasoa ja siitä on paljon kiittäminen myös laadukasta liikkeenjohtoa.
Toisin sanoen noin puolella suomalaisista oli vuonna 2023 vajaan 9 000 euron sijoituspuskuri yllättäviä tilanteita varten, kun salkun koko vuonna 2009 oli vain 4 700 euroa. Vuosi 2009 oli finanssikriisin vuosi, jolloin pörssit pakittivat alkuvuonna reippaasti lähteäkseen sitten pitkäkestoiseen nousuun.
Tasa-arvon kannalta on kiintoisaa, että naisten osuus sijoittajista on lähes 50 prosenttia, mutta osuus sijoitusvarallisuudesta jää 35 prosenttiin. Näistä luvuista olisi kiintoisaa nähdä aikasarjaa. On oletettavaa, että naiset ovat kirineet molemmissa muuttujissa miehiä kiinni.
Naiset saavat joidenkin tutkimusten mukaan miehiä parempia sijoitustuottoja, esimerkkinä Viisas Raha -lehden vuosi sitten raportoima tutkimus.
Tämä voi nähdäkseni selittyä sillä, että naiset sijoittavat pitkäjänteisemmin. Miehet puolestaan hakevat tyypillisemmin nopeampia tuottoja, niin sanottuja pikavoittoja, kohteista, joiden tuotto voi olla hyvin epävarma.
Knüpferin tiimin tutkimustulokset juuri kertovat, että naiset ovat omistavat useampia rahastoja kuin miehet ja miehet useampia osakkeita kuin naiset. Rahastoissa hajauttaminen pienentää riskiä.
Saario: Otetaan Ruotsin malli
Oli hieno nähdä Seppo Saario, jota en ole juuri tavannut kasvotusten. Viestejä ja kirjoja on vaihdettu, mutta nyt vaihdettiin muutama sana seminaarin päätteeksi. Vuonna 1938 syntynyt Saario valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 1961 ja suoritti MBA-tutkinnun Columbian yliopistossa Yhdysvalloissa 1966. Hän on toiminut johtotehtävissä useissa kansainvälisissä suomalaisyhtiöissä ja julkaissut sijoituskirjoja vuodesta 1972 alkaen.
Sauvakävelyä harrastava Saario on kilpaillut 2000-luvulla suunnistuksen ikämiessarjoissa niin Suomessa kuin maailmalla. Ensimmäisen osakkeensa, yksi kappale Fordin Suomen tytäryhtiötä, hän osti kesätyörahoillaan Helsingin pörssistä 1954.
Konkarilta kysyttiin, miten hän kehittäisi suomalaisten sijoittamista. Saario nosti esiin Ruotsin sijoitussäästötilin, joka otettiin käyttöön vuonna 2012. Se muistuttaa Suomen osakesäästötiliä, mutta erojakin on.
Sijoituskirjailija suosittelee, että osakesäästötilille tulisi samat ehdot kuin Ruotsin sijoitussäästötilillä on, ja että varoja voisi siirtää tilille vapaasti. Tällä hetkellä osakesäästötilille voi siirtää ainoastaan käteistä ja ostaa sillä edelleen osakkeita.
ISK:n (investeringsparkonto) sisällä kaupoista tai osingoista ei mene veroa kuten ei OST:ssäkään, mutta ISK-tilin varoista maksetaan vuosittain kaavamaista schablonskat-veroa. Tuo vero on hieman yli prosentti varojen arvosta.
”Valtio saa koko ajan tuloa”, Saario huomauttaa ja kertoo, että ruotsalaisilla on sijoitussäästötileillään varoja huomattavasti enemmän kuin suomalaisilla osakesäästötileillään.
Ruotsalaisilla on ISK-tileillään 160 miljardia euroa, josta suoria pörssiosakkeita 30-40 prosenttia ja sijoitusrahastoja 50-60 prosenttia. Suomalaisilla on osakesäästötileillään noin kolme miljardia euroa.
ISK-säästäjiä on noin 3,5 miljoonaa. Suomessa on vastaavasti avattu osakesäästötilejä 450 000 kappaletta.
Saario suosittelee myös perintöverosta luopumista. Hän viittaa asumattomiin katuihin Kauniaisissa ja Espoon Westendissä. Jos arvokkaan yhtiön pääomistaja kuolee, perillisillä voi olla edessä yhtiön myynti ulkomaille veroseuraamusten vuoksi.
Osakesäästötilit ovat olleet nähdäkseni onnistunut uudistus, vaikka niiden volyymi ja merkitys jää Ruotsin vastaavista. Ruotsin ISK-tilit otettiin käyttöön vuonna 2012 ja Suomen OST-tilit kahdeksan vuotta myöhemmin.
ISK-tilien vuotuinen verotus tarkoittaa, että niistä on helpompi ottaa rahaa myös ulos. Osakesäästötilissä verotus realisoituu varoja nostettaessa ja tilissä on myös säästökatto.
Lisäksi Ruotsissa kansalainen voi sijoittaa osan työeläkevaroistaan omaehtoisesti. Pörssisäätiö julkaisi 26.5.2026 omat viisi keinoa edistää osakesijoittamista Suomessa – mukaan lukien osakesäästötilin ja työeläkejärjestelmän kehittäminen.
Lopuksi on hyvä muistaa, että omatoiminen sijoittaminen avittaa ihmisten selviytymistä elämän eri olosuhteissa – ja helpottaa parhaimmillaan kokonaistalouden resilienssiä eli muutosjoustavuutta eri suhdannetilanteissa.
