Sen pohtiminen, onko kaupankäynti järkevää, liittyy ennen kaikkea passiiviseen sijoittajaan, niin sanottuun holdaajaan. Traderille eli aktiiviselle kaupankävijälle kaupankäynti on tavallaan elinehto, keino tehdä tuottoa – ei toki aina tuottava sellainen.
Aktiivinen kauppa on passiivista kauppaa enemmän nollasummapeliä siksi, että lyhyellä aikavälillä kurssit eivät nouse yhtä systemaattisesti kuin pitkällä aikavälillä. Sijoittajan pitää olla vähintään kaupankäyntikulujen verran keskimääräistä sijoittajaa parempi, jotta viivan alle jäisi hilloa.
Haastattelin Osakesijoittajan maailmanvalloitus -kirjaan, joka ilmestyi ensi kerran 2018, kokenutta sijoittajaa ja useiden yhtiöiden talousjohdossa aikanaan työskennellyttä Jarl Waltosta. Kirjoitin hänen haastattelunsa loppulauseessa:
”Waltonen yllättää ja toteaa, ettei tunne ketään, joka olisi tehnyt merkittävän omaisuuden treaidaamalla eli nopealla kaupalla.”
Varmasti heitäkin on, mutta se on oma taiteenlajinsa verrattuna pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Oma haasteensa on jatkuva kurssien tuijottelu. Se voi olla kiintoisaa mutta myös stressaavaa ja viedä tolkuttomasti aikaa.
Pitkällä aikavälilläkään toki kaikkien osakkeiden kurssit eivät nouse, mutta jos liiketoiminta on kannattavaa, osake tyypillisesti tuottaa osinkoa tai arvonnousua – parhaassa tapauksessa molempia.
Seppo Saarion vinkit eivät ole tyhjänpäiväisiä
Teen osaksi työni vuoksi vain harvakseltaan kauppaa. Yksi kohtuullisen menestyksen salaisuus on ollut – verotus. Osa Suomen pörssin kivijalkayhtiöistä on ikään kuin jäänyt salkkuun osaksi sen vuoksi, koska niitä ei ole myyntivoittoverojen vuoksi halunnut myydä.
Toki monia laatupapereita on lähtenyt vuosien varrella salkusta paljon halvempiin hintoihin kuin mihin ne tänä päivänä noteerataan, esimerkkeinä Marimekko, Konecranes, Wärtsilä, Sampo ja Alma Media.
Joitakin laatuyhtiöitä on kuitenkin jäänyt: Kesko, Orion, Kone, Olvi, Nordea, Elisa. Pieniä kevennyksiä osasta näistäkin olen viime vuosina tehnyt.
Tässä tulee mieleen parikin viisasta sanontaa osakemarkkinoilta. Nämä molemmat ovat sijoituskirjailija Seppo Saarion ”Pörssiraamatussa” eli kirjasta Miten sijoitan pörssiosakkeisiin.
Kirjan lopun sadan ikivihreän pörssivihjeen vihje numero 10 on Osta, älä myy, englanniksi Always buy, never sell.
Saario kirjoittaa: ”Todennäköisesti saat parhaan tuoton varoillesi, kun ostat markkina-asemaltaan johtavien ja vuosittain osinkoa maksavien pörssiyhtiöiden osakkeita, etkä luovu niistä missään vaiheessa.”
Mitä tämä vaatisi? Itse asiassa hyvä palkkatyö edesauttaa tämän säännön noudattamista.
Vinkit 33 ja 35 ovat minusta myös hyviä – ja olleet tai olisivat olleet monesti toimivia.
33. Ota voitot hitaasti, tappiot nopeasti.
35. Lisää varoja voitollisiin sijoituksiin, myy heikommat paperit ensin.
Monesti teemme juuri niin, että pidämme salkussa tupakantumppiyhtiöt, koska ne ovat näennäisen halpoja eivätkä ole nousseet. Kalliilta näyttävät laatuyhtiöt saattavat lähtevät myyntiin liian aikaisin, koska niistä saa hyvän voiton.
Toki Saarionkin vinkeistä monet ovat toistensa pois sulkevia, mutta idea onkin se, että ne voivat sopia eri tilanteisiin ja eri sijoittajat voivat painottaa eri ohjenuoria omalla tavallaan.
Inderesin mallisalkku mörnii
Minusta sijoittajan kannattaa seurata paitsi yhtiöitä myös muiden sijoittajien ja analyytikoiden näkemyksiä. Näin muodostetaan parempi kokonaiskuva yhtiöstä ja osakemarkkinoista.
Itse en sijoita sillä perusteella, mihin veikkaan muiden sijoittajien seuraavaksi suuntaavaan. Tyypillisesti ostan yhtiötä, jonka näen alihintaisena tulevaan liiketoiminnan potentiaaliin nähden. Jos potentiaali toteutuu, kyllä muut sijoittajat seuraavat.
Ammattilaisetkaan eivät aina onnistu. Osaketutkimusyhtiö Inderes ylläpitää todellista mallisalkkua, jonka kehitys oli aikanaan erittäin tuottoisaa, mutta on vuodesta 2021 lähtien hävinnyt Helsingin pörssin yleiskehitykselle selvästi.
Mallisalkun isoimmat sijoitukset ovat tällä hetkellä Admicom, Revenio, Qt Group, Valmet, Talenom ja NoHo Partners. Näistä kaikki paitsi Qt ja Talenom ovat koko sijoitusjaksolla vähintään 20 prosenttia voitolla, joskin monien kurssit ovat viime vuosina laskeneet.
Konepaja Valmet ja ravintolayhtiö NoHo ovat oma lukunsa, koska niiden toimialat ja kasvustrategiat ovat stabiilimpia kuin it-painotteisten yhtiöiden.
Qt on ostohintaansa nähden nollilla ja Talenom yhdeksän prosenttia plussalla.
Inderes otsikoi mallisalkun katsauksensa 13.5.2025 Nesteet pihalle ja lisäys Qt:ta ja edelleen 28.8.2025 Luovumme sutimaan jääneistä Renkaista. Seuraavan katsauksen 24.9.2025 otsikko oli Miksi Mallisalkku mörnii?
Kun katsotaan Nesteen ja Qt:n kurssikehitystä 13.5.-27.10.2025, ensin mainittu on noussut 87 prosenttia, jälkimmäinen laskenut 36 prosenttia. Toisin sanoen kevään kaupat ovat syöneet salkun tuottoa roimasti.
Kun katsotaan Nokian Renkaiden ja OMX Helsinki -indeksin kehitystä 24.9.-27.10.2025, ensin mainittu on laskenut kolme prosenttia ja pörssin yleisindeksi noussut seitsemän prosenttia. Tosin 28.10. Nokian Renkaat oli kahdeksan prosentin päivänousussa.
Tuoreimpana hankintana Inderesin analyytikot kertoivat 28.10.2025 ostaneensa mallisalkkuun Vaisalaa, jonka arvostuskertoimet ovat tällä hetkellä historiallista tasoa maltillisempia.
DT – väärin valittu hevonen
Oman salkkuni viimeisen 12 kuukauden kaupat ovat yksi syy tämän jutun kirjoittamiseen. En ole lainkaan varma ovatko ne järkeviä, mutta kohta se selviää muutamien kauppojen osalta. Olen koonnut seuraavaan joitakin osakekauppoja, joita olen tehnyt pääasiassa niin sanotulla PS-tilillä, jonne olen pyrkinyt keräämään kasvuhakuisia pieniä tai keskikokoisia yhtiöitä.
Vuosi sitten ajattelin, että elektroniikan sopimusvalmistaja Scanfil ei ollut liikkunut salkussani oikein mihinkään ja sillä ei ehkä ole vastaavaa kilpailuetua kuin omaa tuotetta ja röntgen-teknologiaa myyvällä Detection Technologyllä.
Katson monesti yhtiötä seuraavien analyytikoiden kommentteja, tavoitehintoja ja suosituksia, jos teen kauppoja. Seuraan myös varauksella keskustelupalstoja.
Inderesillä oli DT:lle lisää-suositus marraskuussa 2024, osake oli ollut laskusuunnassa ja olin myös tavannut yhtiön toimitusjohtajan joskus sijoitusmessuilla. Niinpä päätin vaihtaa Scanfilin DT:hen.
Myin Scanfilin loput osakkeet hintaan 7,9 euroa ja ostin DT:tä hintaan 14,2 euroa. Tällä hetkellä Scanfilin kurssi on 10,9 ja DT:n 9,7 euroa. Toisin sanoen myyty osake on noussut 38 prosenttia ja ostettu osake laskenut 32 prosenttia. Katastrofaalinen kauppa.
Tarina ei todellakaan ole mennyt niin, että Scanfililla ei ole kilpailuetua, koska se on sopimusvalmistaja ja DT:llä on, koska sillä on oma teknologia. Kevensin DT:tä tappiolla eilen ostaakseni SRV:n osakkeita. Rakennusyhtiö julkaisi tasapainoisen tuloskatsauksen edeltävällä viikolla ja ilmoitti eilen myyvänsä infrarakentamisen Kreatelle hyvällä voitolla.
Näin SRV on rakentamisen, hankekehityksen ja rahoituksen osalta entistä valmiimpi rakennussuhdanteen mahdollisesti kohentuessa 2026.
Keväällä sain ulkomaan lomareissulla idean ostaa autotalo Wetteriä ja kevensin ostoa varten niinkin laadukasta yhtiötä kuin Nordeaa. Kirjoitin Wetteristä ja ideasta 3.4.2025.
Ostin auto-osaketta keskihinnalla 21,3 senttiä. Myin sitä varten Nordeaa hintaan 12,0 euroa ja Nokian Renkaita hintaan 6,45 euroa. Wetterin kurssi on tällä hetkellä 0,186 euroa, Nordean 14,7 ja Nokian Renkaiden 8,8 euroa.
Eli Wetteri on laskenut 13 prosenttia, Nordea noussut 22 prosenttia ja Nokian Renkaat 36 prosenttia.
Jälleen erittäin heikkoja kauppoja. Summat ovat onneksi suht pieniä, joitakin tuhansia euroja.
Tekova – onnistuminen pienellä panoksella
Lopuksi yksi iso onnistuminen. Koska tunnistin Wetterin riskit ja autoalan haasteet, lähdin keventämään osaketta elokuussa ostaakseni tilalle elintarvikeyhtiö Fodeliaa ja rakennusyhtiö Tekovaa.
Kumpaakin oli salkussa ennestään. Elintarvikeyhtiö Fodelia oli ostohetkellä laskenut odotuksia heikomman tuloksen vuoksi. Osake on nyt suunnilleen sillä tasolla, jonka siitä kesällä maksoin.
Sitten se Tekova. Tarina alkaa siitä, että minulla oli hyvä kuva tästä hallirakentajasta, jonka halleja on noussut esimerkiksi Keski-Uudellemaalle kuin sieniä sateella. Kuuntelin eräällä automatkalla huhtikuussa InderesPodia otsikolla Roskakorin kultakimpaleet.
4.4.2025 julkaistussa podissa Inderesin yhteisörakentaja Verneri Pulkkinen ja analyytikko Pauli Lohi perkaavat Helsingin pörssin pienyhtiöitä, joilla kannattavuus on kunnossa, mutta jotka syystä tai toisesta näyttävät edukkailta. Kiintoisin näistä oli mielestäni Tekova, jonka halpuutta keskustelijat perustelivat projektiliiketoiminnan luonteella.
Viikonlopun jälkeen keskiviikkona 9.4. ostin osaketta noin 800 eurolla muistaakseni jostakin toisesta yhtiöstä saaduilla osingoilla. Hinta oli 0,82 euroa. Elokuun ostoksen hinta oli puolestaan 1,02 euroa. Tällä hetkellä kurssi on 1,53 euroa.
PS- ja OST-tilieni isoimpia omistuksia ovat sijoitusyhtiö Panostaja, halpakauppa Puuilo, Fodelia ja puuelementtivalmistaja LapWall. Tekovaa on yhteensä 3 200 eurolla ja sijoitus on 65 prosenttia voitolla. Se on tällä hetkellä samassa sarjassa kuin Puuilo, jota ostin vuosina 2021-2022 enkä ole kertaakaan myynyt. Kynnys myydä on korkea, jos yhtiön kehitys ei muutu täysin.
Myöskään Fodelia ja LapWall eivät ole olleet myyntilistalla, mutta niiden kehitys ei peittoa indeksikehitystä ainakaan merkittävästi, kuten Puuilon ja Tekovan.
Palataan Saarion vinkkiin numero 33: Ota voitot hitaasti, tappiot nopeasti.
Sijoittaja Tomi Lindell kirjoitti Tekovasta SalkunRakentajaan 27.10.2025.
Melko uusi pieni ostokseni syyskuulta on lääkekehitysyhtiö Herantis Pharma. Sillä on sekä korkea potentiaali että korkea riski riippuen Parkinsonin taudin parantamiseen kehitettävän pienimolekyylisen HER-096 -yhdisteen kehitystyön onnistumisesta tulevina vuosina. Tämä sijoitus on selvästi voitolla.
Kirjoitin Herantis Pharmasta 28.8.2025.
Minulla on tapana tehdä ostoja ja myyntejä pienissä erissä. DT:tä ja Wetteriä on vielä salkussa jäljellä. Inderes povaa DT:lle parempaa vuotta 2026. Wetterissä on vaihtunut johto, tehty kustannussäästöjä ja yhtiö kertoo uudesta strategiastaan pääomamarkkinapäivässä 27.11.2025.
—
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
