Nokia esitteli keskiviikkona alan ensimmäiseksi kutsumansa kaupallisen tekoälyradioverkon eli AI-RAN-alustan. Yhtiö rakentaa sen yhdessä yhdysvaltalaisen grafiikkapiirivalmistaja Nvidian kanssa, joka sijoitti Nokiaan viime syksynä miljardi dollaria.
Radioverkko eli RAN on matkapuhelinverkon osa, joka yhdistää puhelimet ja muut päätelaitteet tukiasemien ja antennien kautta verkon runkoon. Nokian alustassa tekoäly upotetaan tähän kerrokseen ohjaamaan signaalinkäsittelyä reaaliajassa, jolloin samasta taajuudesta irtoaa enemmän siirtokapasiteettia.
Ydinlupaus tiivistyy spektritehokkuuteen, joka mittaa kuinka monta bittiä dataa mahtuu tietyn levyiseen taajuuskaistaan. Taajuudet ovat operaattoreille niukka ja kallis raaka-aine, sillä niistä maksetaan valtioiden huutokaupoissa miljardeja. Jokainen tehokkuusprosentti tarkoittaa siksi lisää kapasiteettia ilman uuden spektrin ostoa.
Testeissä alusta on Nokian mukaan yltänyt jo yli 20 prosentin spektritehokkuuden parannukseen. Vuodeksi 2027 tavoitellaan 50:tä ja vuodeksi 2028 yli sataa prosenttia, jolloin nykyinen taajuusvaranto kantaisi kaksinkertaisen datamäärän.
Kaupallisesti alusta tulee myyntiin vasta 2027, ja pilottikäyttö alkaa tämän vuoden lopulla. Nokia myy sitä ohjelmistotilauksena, jolloin operaattorit saavat uudet ominaisuudet päivityksinä eivätkä joudu uusimaan laitteistoaan muutaman vuoden välein.
Nvidian perustaja ja toimitusjohtaja Jensen Huang kutsui muutosta operaattoreille sukupolvenvaihdokseksi.
”Tuomme Nvidian laskennan ja tekoälyn tukiaseman ytimeen ja muutamme radioverkon planeetan kokoiseksi tekoälytietokoneeksi”, Huang sanoi tiedotteessa.
Ericsson valitsi kevyemmän tien
Toistaiseksi yhtiö ei ole kertonut AI-RAN-sopimusten euromääriä eikä uusia tilauksia. Kenttätestit yhdysvaltalaisen operaattori T-Mobilen kanssa alkavat tämän vuoden aikana, ja julkisuuteen on nostettu kymmenkunta operaattoria, jotka työskentelevät Nokian kanssa aiheen parissa.
Kilpailu tekoälyradioverkoista on jo käynnissä, kun ruotsalainen Ericsson julkisti oman AI in RAN -ohjelmistonsa kesäkuussa.
Ericssonin lähestymistapa poikkeaa Nokian valinnasta olennaisesti. Sen ratkaisu on puhdas ohjelmisto, joka toimii operaattorin nykyisellä laitteistolla ilman uusia grafiikkapiirejä. Yhtiö lupaa noin kymmenen prosentin spektritehokkuuden ja parinkymmenen prosentin lisän laskevaan tiedonsiirtoon, ja teknologia on jo yli viidessätoista käyttöönotossa tai testissä.
Nokia panostaa raskaampaan rautaan. Sen suuremmat tehokkuuslupaukset nojaavat Nvidian ja piirivalmistaja Marvellin kiihdytettyyn laskentaan ja edellyttävät operaattorilta uutta laitteistoa.
Operaattori voi valita kolmesta vaihtoehdosta: lisäkortista Nokian nykyiseen AirScale-tukiasemaan, erillisestä tekoälysolmusta tai vakiopalvelimille rakennetusta pilviratkaisusta. Alusta noudattaa avointa Open RAN -standardia, joten operaattori voi yhdistellä eri valmistajien radioita ja tukiasemia sen sijaan, että sitoutuisi yhteen toimittajaan.
Markkina, jota molemmat tavoittelevat, on suuri mutta yhä varhainen. Tutkimusyhtiö Omdia arvioi tekoälyradioverkkojen markkinan kasvavan 200 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä.
Ohjelmistotulo pehmentäisi radioliiketoiminnan syklisyyttä
Inderesin analyytikko Atte Riikola pitää sijoittajan kannalta kiinnostavimpana juuri ohjelmistopohjaista tilausmallia. Siinä operaattori saa uudet tekoälyominaisuudet ja suorituskykyparannukset jatkuvina päivityksinä, ei muutaman vuoden välein toistuvina laiteinvestointeina.
Toteutuessaan malli toisi Nokialle toistuvaa ohjelmistotuloa, jonka kate on laitemyyntiä parempi. Samalla se tasaisi radioverkkoliiketoiminnan syklisyyttä, joka on perinteisesti heilunut operaattoreiden isojen investointiaaltojen tahdissa.
Toistuva laskutus on sijoittajalle laitekauppaa ennustettavampaa, ja markkina hinnoittelee sen tavallisesti korkeammalle. Riikolan mukaan suunta on Nokialle oikea, sillä se tukee tavoitetta kasvattaa jatkuvalaskutteisten ohjelmistotuottojen osuutta hitaasti kasvavassa mobiiliverkkomarkkinassa.
Inderesin ennusteissa Nokian oikaistu liikevoittomarginaali kohoaa viime vuoden noin kymmenestä prosentista reiluun 12 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Ohjelmistopainon kasvu on yksi tekijä tuon paranemisen taustalla.
Näyttö siirtyy tuloskauteen
Omdian analyytikko Rémy Pascal piti julkistusta merkittävänä askeleena, jossa AI-RAN siirtyy toimialan visiosta kaupalliseksi todellisuudeksi. Hänen mukaansa uusi tekoälysolmu ja AirScale-laajennuskortti antavat operaattoreille käytännön vaihtoehtoja edetä oman laitekantansa ehdoilla.
Toimitusjohtaja Justin Hotard on kytkenyt tekoälyradioverkon suoraan yhtiön tiehen kohti 6G:tä eli seuraavaa matkapuhelinsukupolvea. Hotard on johtanut Nokiaa viime vuodesta ja siirtänyt yhtiön painopistettä datakeskus- ja tekoälyinfrastruktuuriin.
Riskit ovat silti näkyvissä. Osa analyytikoista pitää arvostusta koholla suhteessa lähivuosien tuloskasvuun, ja 6G-aikataulut ovat historiassa venyneet kerta toisensa jälkeen.
Ensimmäiset pilotit käynnistyvät vuoden lopulla. Sitä ennen, 23. heinäkuuta, Nokia raportoi toisen neljänneksen lukunsa, ja markkina etsii niistä ensimmäisiä merkkejä siitä, että tekoälyradion tilaukset ovat alkaneet kääntyä liikevaihdoksi.
