Raakaöljyn hinta kääntyi viikon alussa jyrkkään laskuun. Pohjanmeren Brent-laadun hinta putosi maanantaina enimmillään lähes kymmenen prosenttia ja kävi alimmillaan noin 87,5 dollarissa barrelilta. Vielä viime viikolla hinta ylitti sadan dollarin rajan ensimmäistä kertaa sitten toukokuun.
Käänteen taustalla on Lähi-idän tilanteen liennytys. Yhdysvallat keskeytti iskunsa Irania vastaan perjantai-iltana, ja Teheran on sittemmin pidättäytynyt uusista vastaiskuista. Iran on aloittanut Omanin kanssa neuvottelut Hormuzinsalmen laivaliikenteestä, ja myös muiden alueen maiden kerrotaan tarjonneen välitysapuaan Washingtonin ja Teheranin välille.
Täysin rauhallista Lähi-idässä ei silti ole. Iranin tukemat huthi-kapinalliset kertoivat viikonloppuna iskeneensä Saudi Aramcon öljyinfrastruktuuriin Punaisenmeren rannikolla. Kaikkia osumia ei ole vahvistettu riippumattomasti, mutta väitteet pitävät öljyn hinnassa yhä sotalisää.
Öljyn halpeneminen ajoittui keskuspankkien kannalta sopivasti. Yhdysvaltain keskuspankki Fed julkistaa korkopäätöksensä keskiviikkona ja Englannin keskuspankki torstaina, ja molempien liikkumavaraa on viime viikkoina kaventanut energian raju kallistuminen.
Helpotus näkyi korkomarkkinoilla. Yhdysvaltain valtionlainojen hinnat nousivat maanantaina, ja kymmenvuotinen korko laski noin 4,65 prosenttiin käytyään viime viikolla noin 4,71 prosentissa eli korkeimmillaan sitten tammikuun 2025. Ennen käännettä Saksan kymmenvuotinen korko ehti nousta korkeimmilleen sitten vuoden 2011 ja Ranskan korkeimmilleen sitten vuoden 2009.
Fedin koronnoston mahdollisuutta tälle viikolle ei silti ole täysin hinnoiteltu pois. Johdannaismarkkinoilla 0,25 prosenttiyksikön noston todennäköisyys on yhä noin 36 prosenttia. Koron ennallaan pitäminen on kuitenkin markkinoiden perusskenaario.
Warshin toinen kokous jännittää markkinoita
Keskiviikon kokous on vasta toinen, jota johtaa Fedin tuore pääjohtaja Kevin Warsh. Hän on korostanut keskuspankin sitoutumista inflaation palauttamiseen kahden prosentin tavoitteeseen. Samalla Warsh on vähentänyt korkojen suuntaa koskevaa ennakko-ohjausta ja painottanut päätösten riippuvan kokouskohtaisesti talousdatasta.
Perusteita kiristämiselle olisi öljyn halpenemisesta huolimatta. Yhdysvaltain talous on pysynyt verrattain sitkeänä ja irtisanomiset vähäisinä, sillä viikoittaiset työttömyyskorvaushakemukset painuivat heinäkuun puolivälissä 187 000:een eli alimmilleen sitten syyskuun 1969. Kuluttajahintojen nousu hidastui kesäkuussa 3,5 prosenttiin toukokuun 4,2 prosentista, mutta vauhti on yhä selvästi yli tavoitteen.
”Heinäkuu on aidosti avoin koronnostolle”, arvioi varainhoitoyhtiö Columbia Threadneedlen salkunhoitaja Ed Al-Hussainy jo ennen tuoreinta öljyn hinnan laskua.
Syyskuuhun mennessä markkinat hinnoittelevat ensimmäisen noston varsin todennäköiseksi, ja rahapolitiikka voi kiristyä lisää vielä syyskuun jälkeenkin. Maanantain öljyliike voi kuitenkin keventää näitä odotuksia, jos iskujen tauko osoittautuu kestäväksi.
Englannin keskuspankilla on varaa odottaa
Englannin keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskorkonsa torstaina ennallaan 3,75 prosentissa. Koronnoston todennäköisyydeksi hinnoitellaan vain runsaat kymmenen prosenttia.
Malttia selittää se, että Britannian inflaatio hidastui kesäkuussa odotettua enemmän eli 2,6 prosenttiin, mikä on alin lukema 15 kuukauteen. Myös talouskasvu on ollut vaisua, joten kynnys kiristää rahapolitiikkaa on korkealla.
Energiasokki ehti silti jättää jälkensä. Öljyn viimeviikkoinen kallistuminen sai sijoittajat myymään lyhyitä brittilainoja, ja markkinat hinnoittelivat viime viikolla ensimmäistä nostoa syksylle ja lisää kiristyksiä vuoden 2027 puoliväliin mennessä.
Bank of American mukaan energian hintaheilunta muodostaa olennaisen riskin tuleville inflaatioluvuille. Pankin arvion mukaan koronnostotarve riippuu pitkälti siitä, välittyykö energiasokki pohjainflaatioon, palkkoihin ja inflaatio-odotuksiin.
EKP ehti jo liikkeelle
Euroopan keskuspankki nosti korkojaan kesäkuussa ensimmäistä kertaa sitten syyskuun 2023 eli lähes kolmeen vuoteen ja piti viime viikon kokouksessaan talletuskoron ennallaan 2,25 prosentissa.
Pääjohtaja Christine Lagarde arvioi kokouksen jälkeen, että riskit painottuvat kasvun osalta alaspäin ja inflaation osalta ylöspäin. Lagarde on korostanut päättävänsä koroista kokous kerrallaan tuoreen datan pohjalta.
Tällä viikolla julkaistavat kasvu- ja inflaatioluvut testaavat tuota arviota. Ekonomistit odottavat euroalueen talouden kasvaneen toisella neljänneksellä noin 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä sodan aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta. Alkuvuonna talous supistui 0,2 prosenttia, tosin lukua vääristi Irlannin BKT:n yli 12 prosentin romahdus.
Euroalueen inflaation odotetaan puolestaan kiihtyneen heinäkuussa hieman kesäkuun toteutuneesta 2,8 prosentista. Luvut kuvaavat kuitenkin mennyttä kehitystä, eikä öljyn hinnan viimeaikainen vuoristorata näy niissä vielä täysimääräisesti.
Lagarde on torjunut tulkinnan, jonka mukaan kesäkuun koronnosto olisi ollut pelkkä varotoimi. Hänen mukaansa päätös vastasi jo toteutuneisiin ja taloudessa laajentuneisiin inflaatiopaineisiin.
Keskuspankkien kannalta ratkaisevaa on nyt se, pitääkö iskujen tauko. Jos öljy vakiintuu 90 dollarin tuntumaan tai sen alle, pahimmat inflaatiopelot hellittävät Atlantin molemmin puolin. Uusi eskalaatio voisi nostaa hinnan nopeasti takaisin yli sadan dollarin.
