Infrayhtiö GRK Infra kasvatti tilauskantaansa kesäkuun lopussa 1 170 miljoonaan euroon. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 789 miljoonaa euroa, joten kasvua kertyi noin 48 prosenttia.
Taso on yhtiön historian korkein. Vuoden 2025 lopussa tilauskanta oli 723 miljoonaa euroa, eli puolessa vuodessa kanta on paisunut noin 62 prosenttia.
Kasvuun vaikuttivat hyvä tarjousmenestys sekä Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n hankinta, joka saatiin päätökseen kesäkuun lopussa.
Yrityskaupan mukana siirtynyt tilauskanta sisältyy kesäkuun lukuun. Ostetun yhtiön liikevaihto ja tulos eivät sen sijaan vielä näy konsernin tammi–kesäkuun tuloslaskelmassa, sillä hankitut varat ja velat kirjattiin taseeseen vasta raportointipäivänä.
Kokoluokka hahmottuu vertaamalla kantaa viime vuoden liikevaihtoon, joka oli 872 miljoonaa euroa. Tilauskanta on nyt noin kolmanneksen tätä suurempi.
Liikevaihto laski, kate nousi
Huhti–kesäkuun liikevaihto oli 210 miljoonaa euroa, kun vertailukaudella GRK Infra ylsi 232 miljoonaan euroon. Laskua kertyi 9,4 prosenttia. Analyytikoiden konsensusennuste odotti 210 miljoonaa euroa, joten toteuma osui odotuksiin.
Kannattavuudessa ero ennusteeseen olikin sitten aivan toista luokkaa.
Oikaistu liikevoitto oli neljänneksellä 24,4 miljoonaa euroa, kun konsensus odotti 12,5 miljoonaa euroa. Toteuma oli siis kaksinkertainen analyytikoiden konsensusodotukseen nähden.
Vertailukaudella oikaistu liikevoitto oli 16,5 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoittomarginaali kohosi 11,6 prosenttiin edellisvuoden 7,1 prosentista.
Raportoitu liikevoitto oli 22,1 miljoonaa euroa vastaan vertailukauden 15,7 miljoonaa, ja käyttökate nousi 19,7 miljoonasta 26,7 miljoonaan euroon. Osakekohtainen tulos parani 0,32 eurosta 0,46 euroon.
Koko alkuvuoden liikevaihto oli 322 miljoonaa euroa eli 20,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vertailukausi oli poikkeuksellisen kova, sillä tammi–kesäkuussa 2025 liikevaihto kasvoi 39,9 prosenttia.
Tammi–kesäkuun oikaistu liikevoitto nousi 25,1 miljoonasta 30,5 miljoonaan euroon. Marginaali parani 6,2 prosentista 9,5 prosenttiin.
Omavaraisuusaste oli 53 prosenttia, kun vertailukaudella luku oli 50 prosenttia. Nettovelka oli 162 miljoonaa euroa negatiivinen, eli kassavarat ylittävät korolliset velat.
Kassavirta kääntyi silti miinukselle. Operatiivinen vapaa kassavirta oli alkuvuonna 36,8 miljoonaa euroa negatiivinen, kun se vuotta aiemmin oli 21,3 miljoonaa euroa positiivinen.
Pörssitaival alkoi runsas vuosi sitten
GRK suunnittelee, korjaa ja rakentaa teitä, väyliä, raiteita ja siltoja. Osaamiseen kuuluvat myös sähköverkkorakentaminen ja ympäristöteknologia.
Yhtiö toimii Suomessa, Ruotsissa ja Virossa noin 1 200 ammattilaisen voimin. Asiakkaina ovat valtionhallinto, kunnat ja kaupungit sekä yksityinen sektori, ja palveluvalikoima ulottuu suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon.
Konserniin kuuluvat emoyhtiön lisäksi maayhtiöt jokaisessa toimintamaassa. Suomessa mukana ovat GRK Suomi Oy sekä tuoreen kaupan myötä Keski-Suomen Betonirakenne Oy ja KSBR Rent Oy, Virossa GRK Eesti AS ja A-Kaabel OÜ sekä Ruotsissa GRK Sverige AB ja KSBR Sverige AB.
Osakkeella alettiin käydä kauppaa Helsingin pörssin varsinaisella pörssilistalla huhtikuusta 2025 alkaen. Noin 113 miljoonan euron listautumisanti ylimerkittiin, ja annin jälkeen omistajia oli yli 2 400.
Johdossa tapahtui muutos pian listautumisen jälkeen. Mika Mäenpää aloitti toimitusjohtajana lokakuussa 2025 ja seurasi tehtävässä eläkeikään tullutta Juha Toimelaa.
Toimitusjohtaja nostaa esiin projektivalinnan
Mäenpää arvioi alkuvuotta puolivuosikatsauksen yhteydessä.
”Vuoden 2026 ensimmäinen puolisko oli GRK:lle vahva. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että pystyimme samanaikaisesti vahvistamaan tilauskantaamme, parantamaan kannattavuuttamme ja viemään eteenpäin strategiamme kannalta tärkeitä hankkeita”, hän kertoo.
Liikevaihdon supistuminen ei toimitusjohtajan mukaan syönyt tuloskuntoa.
”Vaikka tammi-kesäkuun liikevaihto jäi vertailukaudesta ja oli 322 miljoonaa euroa, kannattavuutemme kehittyi erinomaisesti. Tammi-kesäkuun oikaistu liikevoitto nousi 30,5 miljoonaan euroon ja oikaistu liikevoittomarginaali oli 9,5 prosenttia. Positiivinen tuloskehitys perustui harkittuun oikeiden ja kannattavien projektien valintaan, vahvaan operatiiviseen suorittamiseen, sekä tehokkaaseen projektien läpivientiin.”
Kesäkuun lopussa toteutunutta yrityskauppaa Mäenpää pitää katsauskauden merkittävimpänä strategisena virstanpylväänä.
”Yritysosto tukee suoraan strategisia tavoitteitamme: kannattavaa kasvua, toiminnan laajentamista uusille infrarakentamisen osa-alueille sekä yksityisen sektorin asiakaskunnan kasvattamista. KSBR täydentää osaamistamme erityisesti teollisuus- ja energiarakentamisessa sekä vaativissa betonirakenteissa. Kauppa vahvistaa asemaamme Suomessa ja Ruotsissa sekä parantaa kykyämme toteuttaa entistä suurempia ja vaativampia hankkeita.”
Uusista urakoista merkittävimpiä olivat Suomessa valtatie 5:n ja valtatie 15:n Kotkan sisääntulotien parantamishankkeet. Vantaan raitiotietä rakennetaan parhaillaan, Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi katsauskaudella oman raitiotiehankkeensa toteuttamisen, ja Rail Balticasta GRK sai kaksi osatilausta kehitysvaiheen jatkoon ja valmisteleviin töihin.
Valmistuneista hankkeista toimitusjohtaja nostaa esiin Hailuodon kiinteän yhteyden.
”Vaativa infrastruktuuriprojekti valmistui noin kuusi kuukautta alkuperäistä aikataulua nopeammin, mikä on erinomainen saavutus koko projektiorganisaatiolta.”
Ohjeistus vaatii vahvan loppuvuoden
Yhtiö päivitti tulosohjeistuksensa kesäkuun lopussa yrityskaupan yhteydessä. Liikevaihdon yhtiö arvioi asettuvan 820–1 020 miljoonaan euroon ja oikaistun liikevoiton 70–95 miljoonaan euroon, kun viime vuonna luvut olivat 872 ja 58,5 miljoonaa euroa.
Alkuvuoden 30,5 miljoonan euron oikaistu liikevoitto tarkoittaa, että loppuvuodelta odotetaan 39,5–64,5 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta puuttuu vastaavasti vielä 498–698 miljoonaa euroa.
Vaatimus on vähemmän jyrkkä kuin miltä näyttää, sillä infrarakentamisen työt painottuvat kesään ja syksyyn. Keski-Suomen Betonirakenteen luvut tulevat lisäksi konsernin tuloslaskelmaan vasta heinäkuun alusta.
Markkinakuvaa Mäenpää luonnehtii maittain eriytyväksi.
”Markkinanäkymät toimintamaissamme pysyivät kokonaisuutena suotuisina. Suomessa ja Virossa kasvun odotetaan jatkuvan maltillisena, kun taas Ruotsissa markkina tarjoaa edelleen vahvoja kasvumahdollisuuksia.”
Ostoslista ei sulkeutunut kesäkuun kauppaan. Mäenpään mukaan yritysostot ovat jatkossakin tärkeä osa yhtiön strategiaa. GRK Infra arvioi aktiivisesti uusia mahdollisuuksia vahvistaa markkina-asemaansa erityisesti Ruotsissa.
Ensimmäinen katsaus, jossa Keski-Suomen Betonirakenteen liikevaihto ja tulos näkyvät konsernin luvuissa, julkaistaan lokakuun lopussa.
