Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2027 budjetiksi toimeenpanee kevään kehysriihen linjauksia. Budjettiehdotuksen loppusumma on 92,2 miljardia euroa, ja se on 12,9 miljardia alijäämäinen.
Menoja kasvattavat etenkin indeksitarkistukset sekä nousevat korkomenot. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 4,3 miljardia euroa, mikä on 1,1 miljardia enemmän kuin mitä tälle vuodelle on budjetoitu.
Verotuloarviot ovat kasvaneet 0,5 miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden. Verotuloarvioiden kohentumista selittävät ennustettua suuremmat verokertymät vuonna 2026 sekä kokonaistaloudellisen ennusteen päivittyminen kesäkuussa 2026. Korkomenojen arvioidaan kasvavan 0,2 miljardilla eurolla kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna.
Kuluvaan vuoteen verrattuna alijäämäarvio on 0,5 miljardia euroa pienempi, kun mukaan luetaan myös vuoden 2026 toinen lisätalousarvio.
“Julkisen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta talouden näkymät ovat tällä hetkellä varsin positiiviset. Suomen talous on kasvanut ripeästi jo kolmen peräkkäisen vuosineljänneksen ajan, ja kasvu on vahvistunut kaikilla päätoimialoilla. Vienti, tilaukset, investoinnit ja yritysten luottamus ovat nousussa, mikä luo vahvan ja kannustavan näkymän tulevaan”, kertoo valtiovarainministeri Riikka Purra.
Säästötoimet jatkuvat ensi vuonna
Hallitus päätti kevään kehysriihessä noin 540 miljoonan euron säästötoimista vuoteen 2030 mennessä. Säästöt korvaavat yksittäisiä aiemmin linjattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuneita säästöjä sekä tuloihin vaikuttaneita toimia.
Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden säästötoimilla myös rahoitetaan kehysriihessä päätettyjä panostuksia ja kasvutoimia. Kehysriihessä päätetyt säästöt ovat noin 391 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Vuoden 2027 budjettiin viedään useita syksyllä 2025 päätettyjä sopeutustoimia, joilla tähdättiin julkisen talouden velan kertymisen vähentämiseen.
Esimerkiksi valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta alennetaan 365 miljoonalla eurolla ja haittaverojen yhteensä 50 miljoonan euron korotukset kohdennetaan tupakka- ja alkoholiveroon. Lisäksi Valtion eläkerahastosta valtion budjettiin siirrettävää määrää kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla. Tällä tasataan eläkemenoja.
Vuonna 2027 hallitus parantaa yritystoiminnan kannustimia alentamalla yhteisöverokantaa 20 prosentista 18 prosenttiin.
Työn verotuksen keventämistä jatketaan kasvattamalla työtulovähennystä 230 miljoonalla eurolla, ja lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla.
Suomalaisten kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa parannetaan siirtämällä työsuhdeoptioiden verotusajankohtaa listaamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta käyttöhetkestä kohde-etuuden luovutushetkeen, ja yrittäjävähennystä kasvatetaan.
Verotuottoja kasvatetaan muun muassa korottamalla alkoholi- ja tupakkaveroa.
Veronmaksajajärjestö kannattaa menosäästöjä
Veronmaksajain Keskusliiton uusi toimitusjohtaja Jussi Junni kannattaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen sopeutustoimien kohdistumista menosäästöihin. Pitkään odotettu talouskasvun viriäminen ei poista tarvetta tasapainottaa pahasti alijäämäistä julkista taloutta.
”Odotamme, että menosäästöihin keskittyvällä linjalla pysytään myös syksyn budjettiriihessä. Olennaista on, ettei Suomen huippukorkeaa verotusta kiristetä ensi vuonna”, Junni sanoo.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verokokonaisuus oli Junnin mielestä yllätyksetön, koska hallitus on jo tehnyt toimikautensa suuret veroratkaisut. Tärkeimmät kevennykset koskevat yhteisöveroa ja ansiotulojen verotusta.
”Veropolitiikassa poukkoilun välttäminen on tärkeää, joten on hyvä, että yhteisöveron alentamisesta 18 prosenttiin pidetään kiinni. Tämä turvaa positiivisen talouskehityksen jatkumisen.”
Pienituloisilla palkansaajilla verotus kevenee ensi vuonna hieman, hyvätuloisilla verotus pysyy puolestaan ennallaan.
Veronmaksajain Keskusliiton laskelmien mukaan esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkkaa tienaavan palkansaajan veroprosentti kevenee 0,4 prosenttiyksikköä, kun taas 5 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalla muutosta ei tule suuntaan tai toiseen. Myös eläkkeensaajien tuloverotus on pysymässä suunnilleen nykytasolla.
Oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen arvostelee budjettiehdotusta siitä, että julkisen talouden korjaaminen työnnetään seuraavan hallituksen syliin.
”Valtiovarainministeri Purran perinnöksi jää julkisen talouden historiallisen suuret alijäämät ja viimetöikseen yhteisöveron alentamisella tyhjennetty valtion kassa. Tämä on täysin päinvastainen lopputulos, kuin minkä puolesta valtiovarainministeri on itse saarnannut koko vaalikauden. Näin mittavien alijäämien aikana kukaan vastuullinen poliitikko ei vakavissaan esittäisi lähes miljardin verotulojen heittämistä kankkulan kaivoon”, Räsänen jyrähtää.
