Euroalueen korkomarkkina on tehnyt päätöksensä ennen keskuspankkia. Syyskuun kokoukseen hinnoitellaan neljännesprosentin nosto, joka veisi talletuskoron 2,50 prosenttiin eli korkeimmalle tasolle koko kuluvan kiristyssyklin aikana.
Reutersin heinäkuun puolivälissä tekemässä kyselyssä 52 ekonomistia 74:stä eli 70 prosenttia arvioi, että nostoja tulee tänä vuonna vielä vähintään yksi ja todennäköisimmin juuri syyskuussa. Kuukautta aiemmin osuus oli noin 60 prosenttia.
Bloombergin oma kysely päätyi samaan lopputulokseen. Valtaosa vastaajista odottaa talletuskoron nousevan 2,25 prosentista 2,50 prosenttiin, kun neuvosto kokoontuu tuoreiden neljännesvuosiennusteiden kanssa.
Heinäkuussa EKP piti korot ennallaan, kuten yksimielisesti oli odotettu. Pääjohtaja Christine Lagarde nosti kuitenkin esiin Lähi-idän kiristyneet asetelmat ja niiden myötä kääntyneen öljyn hinnan, jotka kasvattavat euroalueen inflaationäkymän ylösuuntaisia riskejä.
Aviva Investorsin kehittyneiden markkinoiden korkojohtaja Ed Hutchings kertoo markkinaosapuolten odottavan syyskuulta 0,25 prosenttiyksikön nostoa. ”Inflaatio-odotukset ovat yhä koholla”, hän sanoo ja arvioi, että pidemmälle venyessään tilanne saattaa vaatia entistäkin kireämpää rahapolitiikkaa.
Quilter Cheviotin korkotutkimuksesta vastaava Richard Carter muotoilee saman toisin. Vaikka keskuspankki saattoi heinäkuussa pitää korot paikallaan, markkina odottaa hänen mukaansa nostolinjan jatkuvan loppuvuoden ajan.
Euribor on ehtinyt nousta ennen päätöstä
Sijoittajalle ja asuntovelalliselle odotus näkyy konkreettisimmin euriborissa. Kahdentoista kuukauden viitekorko noteerattiin viimeksi 2,93 prosentissa, kun vuoden alussa taso oli 2,25 prosenttia.
Nousua on kertynyt 0,68 prosenttiyksikköä runsaassa seitsemässä kuukaudessa. Espanjan keskuspankin vahvistama heinäkuun päätöstaso oli 2,86 prosenttia, joten kiipeäminen on jatkunut myös elokuun ensimmäisinä päivinä.
Vaihtuvakorkoisessa asuntolainassa muutos siirtyy kuukausierään viiveellä, kunkin sopimuksen omana tarkistuspäivänä. Miljoonien euroalueen kotitalouksien korkomeno nousee siis vielä ensi vuoden puolella, tehtiinpä syyskuussa mitä tahansa.
Kulutuskysynnän kannalta ajoitus on hankala, sillä kuluttajahintojen nousu on jo kaventanut kotitalouksien liikkumavaraa. Kotimaiseen kysyntään nojaavien yhtiöiden tulosennusteisiin lisäpaine ei istu hyvin.
Nostosykli suosii pankkeja ja rasittaa pitkiä korkoja
Korkotason nousu kanavoituu pankkisektorilla korkokatteeseen, kun lainakanta hinnoitellaan vähitellen uudelleen ylöspäin. Talletusten hinnoittelu seuraa perässä tyypillisesti hitaammin, ja marginaali levenee ainakin väliaikaisesti.
Vastakkainen vaikutus osuu korkosijoituksiin. Jo liikkeeseen laskettujen joukkolainojen arvo laskee markkinakorkojen noustessa, ja tappio on sitä suurempi mitä pidempi rahaston duraatio on.
Osakepuolella paine kohdistuu velkaisiin ja korkealle arvostettuihin yhtiöihin, joiden tuloksesta yhä suurempi siivu valuu rahoituskuluihin. Kiinteistöomistuksissa sama liike näkyy diskonttokoron kautta arvostuspaineena.
Poikkeuksellista asetelmassa on EKP:n yksinäisyys. Englannin pankki, Japanin keskuspankki ja Yhdysvaltain keskuspankki ovat kaikki pitäneet ohjauskorkonsa viime kokouksissaan ennallaan, ja varainhoitajat ovat puhuneet kehittyneiden talouksien yhteisestä korkotauosta.
Kesäkuun nosto oli EKP:n ensimmäinen sitten vuoden 2023 ja päätti pitkään jatkuneen tauon, jonka ajan talletuskorko makasi 2,00 prosentissa. Syyskuun liike olisi kuluvan vuoden toinen.
Bloombergin kyselyyn vastanneiden enemmistö arvioi, että se jäisi samalla koko syklin viimeiseksi. Ratkaisu tehdään syyskuun kokouksessa julkaistavien uusien ennusteiden inflaatiopolun perusteella.
