Tavallinen osakesäästäjä keskittyy kotimaisiin osakkeisiin pyrkien löytämään näistä yli sadasta itselleen edullisimmat ja tuottavimmat kohteet. ETF-sijoittajan etu suoraan osakesijoittamiseen on sijoitustuotteiden vaihtoehtojen monilukuisuus ja kaupan päälle automaattisesti tuleva hajautus.
ETF-sijoittaminen on periaatteessa samanlaista kuin osakesijoittaminen. Tuotteet noteerataan pörssissä päivittäin ja niillä voi käydä kauppaa kuten osakkeilla. Kielitaito on ehkä keskeisin lisävaatimus, joka saattaa tulla esteeksi ETF-sijoittamiselle. Nettisivuilla olevien esitteiden tiedot ovat pääosin englanninkielisiä. Niiden ymmärtäminen ei kuitenkaan vaadin kohtuuttomuuksia, kun sijoittamisen englanninkieliset perustermit ovat tuttuja. Ei tarvitse olla mikään finanssienglannin osaaja, vaikka kyse kansainvälisestä sijoittamisesta. Ainakin nuorempi sukupolvi hallitsee jo sen vaatimat perustaidot.
ETF-sijoittamisessa on tietysti mahdollista iskeä kirveensä kiveen. Tarkoitan tällä sellaisia vaativia tuotteita, kuten valuuttarahastot, käänteiset indeksit ja erilaiset vipuindeksit. Niissä pitää olla melkoinen asiantuntija jos mieli menestyä, koska tuotteet ovat monimutkaisia ja riskisiä. Erityisen vaikeita ja riskisiä ovat käänteiset tuotteet eli shortit. Sijoittajan perusohje on se, että älä sijoita mihinkään sellaiseen, mitä et itse selvästi ymmärrä.
Turvallisempia tuotteita ovat maantieteellisesti, toimialakohtaisesti tai strategisesti rakennetut osake- indeksirahastot. Tällöin liikutaan osakesijoittajalle tutummassa maastossa. ETF-indeksirahastojen hajautus minimoi yrityskohtainen riskin osuuden, mutta markkinariskiä ei tietysti voida välttää. Niinpä sijoittaja tarvitsee tuntuman markkinatilanteeseen välttääkseen pahimmat virheet.
Globaali talous vaikuttaa voimakkaasti maantieteellisiä eroja supistavasti, joten ylituoton saaminen vaatii isompien riskien ottamista. Sen sijaan sijoittamista maihin, joissa on poliittisia riskejä, kannattaa välttää, koska iso talouskasvu ei takaa osakemarkkinoiden kasvua, jos olosuhteet ovat muuten epävakaat. Kiinan osakemarkkinat ovat tästä hyvä esimerkki. Sen osakemarkkinat eivät ole menestyneet viime aikoina hyvin, vaikka talouskasvu on ollut melko vahvaa. Talouskasvun hidastuminen, inflaation ja palkkakustannusten kasvu ovat johtaneet osakkeiden arvon laskuun. Yleensäkin kehittyvät markkinat eivät ole kuluneena vuonna pärjänneet kehittyneille markkinoille.
Sen sijaan kehittyvissä talouksissa, kuten USA:ssa, Japanissa, Saksassa ja Pohjoismaissa osakemarkkinat ovat voineet hyvin kuluvana vuonna. Niinpä tavallisen sijoittajan kannattaisi valuuttahajautuksen vuoksi omistaa myös amerikkalaisia ja pohjoismaisia ETF-indeksejä huomattava osa salkkunsa arvosta. Valuuttahajautuksen ohella suosittelen ostamaan maailman tunnetuimpien yritysten osakerahastoja vahvoilta toimialoilta, kuten teknologian, biotekniikan, terveydenhuollon ja lääkkeitä kehittävien suurten yritysten rahastoja. USA:n markkinoiden tuotot ovat viime aikoina olleet paremmat ja riskit pienemmät kuin Euroopassa.
Pankkien ”normaalien” rahastojen ongelmana on suuremmat kulut. Ne ovat selvästi kalliimpia kuin ETF:t hallintokuluiltaan, osto-, vaihto- ja lunastuspalkkioiltaan. Tuotot eivät useinkaan vastaa kustannuseroista syntynyttä eroa. Aktiivisesti hoidetut rahastot eivät yleensä pärjää ETF:lle kulujen jälkeen, koska passiiviset ETF:t eivät tarvitse vakituista salkunhoitajaa. Tehtävät hoidetaan pääosin koneellisesti. Muutenkin kaupankäynti pörssissä on siirtymässä automatisoituun kustannustehokkaaseen suuntaan.
Yksi asia joka puoltaa ETF-kaupankäyntiä tavallisiin rahastoihin nähden on se, että ETF:ien osalta teknisen analyysin työkalut antavat näistä tuotteista lisää informaatiota vähällä vaivalla. Näet heti, onko tuote yliostettu tai ylimyyty. Voit seurata hinnan ja kaupankäyntivolyymien trendejä tuotekohtaisesti. Tällaista palvelua en ole havainnut olevan käytettävissä ”tavallisilla” rahastoilla.
Tapio Haavisto on Suomen Sijoittajaopastus Oy:n toimitusjohtaja ja kokenut sijoittaja. Yritys on neuvonut ja kouluttanut yksityissijoittajia noin 12 vuotta. Haavisto on suorittanut kaksi sijoitusalan ammattitutkintoa eli sijoituspalvelututkinnon sekä sijoitusneuvojan erikoistutkinnon.