ETF-sijoittamisen suosio kasvaa, mutt siihen liittyy haasteita jotka sijoittajan tulisi pystyä ratkaisemaan salkun rakennuksen yhteydessä.
ETF-rahastojen eli indeksiosuusrahastojen (eng. Exchange-Traded Fund) suosio perustuu osittain niiden helppouteen, läpinäkyvyyteen ja kulutehokkuuteen. ETF-sijoittaja myös tietää halutessaan täysin mihin on sijoittamassa – toisin kuin useissa perinteisissä rahastoissa.
Sijoittaja pystyy rakentamaan koko sijoitussalkun ETF:ien varaan, mutta täysin haasteitta järkevän, hyvin hajautetun, kulut hallinnassa pitävän ja sijoittajan omien tavoitteiden varaan rakennetun salkun tekemien ei edes ETF:iä käyttämällä onnistu.
1. ETF-rahastoja on valtava määrä. Miten valita oikeat?
ETF-rahastojen (huom. Suomessa käytetään usein myös termiä pörssinoteerattu indeksirahasto) suosion myötä niiden valikoima on kasvanut huimasti. Vuonna 1993 liikkellelasketun ensimmäisen ETF-tuotteen jälkeen markkinat ovat laajentuneet valtavasti. Nykyään ETF:ien lukumäärä on jo useita tuhansia.
ETF-rahastojen määrä aiheuttaa täten omat haasteet niin yksityissijoittajille kuin ammattilaisillekin. Miten valita oikea ETF omaan tarkoitukseen?
Sijoittajan tulisi ymmärtää omia lähtökohtiaan, riskin sietokykyään, talouttaan sekä tulevaisuuden tavoitteitaan sekä suhteuttaa nämä vaatimukset ETF:ien valintaan. Tämän lisäksi täytyy ymmärtää ETF:iin liitetyt ominaisuudet ja niiden tärkeys valintaa tehdessä.
Sijoittaja kohtaa haasteen oikean ETF:n valinnassa. Miten ETF:iä pitäisi vertailla ja mistä saa tarvittavaa tietoa? Mihin tietolähteeseen voi luottaa ja kenen puoleen voisi kääntyä avun tarpeessa?
2. Mistä ostaa ETF-rahastoja kun pankit ei niitä asiakkailleen suosittele?
Yksityissijoittaja joutuu usein tyytymään tee-se-itse sijoittamiseen sillä suuret vakiintuneet toimijat eivät vielä ETF-rahastoja suosittele. ETF:t kilpailevat heidän omien rahastojen kanssa ja eivät täten ole heille mielekästä liiketoimintaa. ETF-rahastoista saa tietoa vain itse sitä vaatimalla.
Euroopan ETF-markkinat eroavat myös kehittyneimmistä Yhdysvaltojen markkinoista. Varsinkin yksityissijoittajien tietämys ETF-rahastoista on vähäisempää kuin Yhdysvalloissa, jossa ETF-rahastot ovat olleet suosittuja jo pitkään. Alueellisia eroja on tietysti myös verotuksessa, tarjonnassa ja muissa ETF:iin liittyvissä asioissa. Suurin kynnys ETF:ien suosiolle Euroopan ja Suomen markkinoilla syntyy kuitenkin ihmisten vähäisestä tietoudesta.
Olisi tärkeää tuoda paremmin esille ETF-tietoutta sekä saattaa tuotteet myös laajemman asiakaskunnan saataville. Tällä hetkellä sijoittajan haasteena on ETF-tarjonnan puuttuminen useilta perinteisiltä toimijoilta ja tee-se-itse sijoittamisen työläys.
3. ETF-rahastojen valikoima monipuolistuu. Miten ymmärtää ETF:ien eroja?
ETF-rahastojen valikoiman kasvaessa myös niiden ominaisuudet lisääntyvät. Nykyään on saatavilla ETF-rahasto jokaiseen omaisuusluokkaan ja lähes jokaiseen kuviteltavissa olevaan tarkoitukseen ja sijoitusstrategiaan. Kaikki ETF:t eivät enää ole passiivisia indeksiä seuraavia rahastoja vaan tarjolla on myös aktiivisia sijoitusstrategioita toteuttavia vaihtoehtoja.
ETF-tuotteiden erityispiirteiden monipuolistuessa sijoittajan on entistä työläämpää valita oikea ETF. Miten tutustua erilaisiin ETF:n ja miten paljon sijoitustietoutta vaaditaan, jotta voi ymmärtää kaikki tarvittavat erot?
Yksityissijoittaja on tämän haasteen kanssa usein yksin. ETF:n perustuva varainhoito ja sijoitusneuvonta on vielä alkutekijöissään eikä tarvittavaa ammattiapua ole saatavilla.
4. ETF-rahastojen osinkojen käsittely tuo haasteita
Suomessa ETF-rahastojen osinkoja verotetaan normaalin pääomatuloverotuksen mukaan.
Suomalaissijoittajan on siis veronäkökulmasta edullisempaa sijoittaa ETF:n, jotka eivät jaa tuotto-osuuksia. Tällaisia ETF-osuuksia kutsutaan kasvuosuuksiksi. Nykyään on saatavilla hyvä määrä osingot uudelleen sijoittavia ETF:iä (eli kasvuosuuksia). Sijoittajan kannattaa huomioida tämä ero tiettyihin ETF:in sijoittaessa.
Ulkomaisten ETF:in kohdalla verotus voi joskus olla monimutkaista ja aiheuttaa sijoittajalle ylimääräistä työtä. Ulkomaisten ETF:ien osalta noudatetaan useimmiten maiden välisten verosopimusten sisältöä.
5. ETF:iin liitetään nousevia ongelmia johtuen niiden suuresta suosiosta
ETF-markkinoiden koko on pian yli 3 biljoonaa euroa (eli 3 000 miljardia euroa). Valtava kasvu ei aina onnistu ongelmitta ja osa markkinatoimijoista epäilee kasvun voivan jatkua ilman häiriöitä.
Markkinoilla on huomioitu ainakin seuraavat uudet haasteet:
Tiettyjen ETF:ien likviditeetti voi muodostua ongelmaksi – tämä korostuu varsinkin ETF-valikoiman laajentuessa yhä eksoottisimpiin sijoitusvaihtoehtoihin kuten pienten ja kehittyvien maiden yrityslainoihin. Tässä on kyse näiden alla olevien sijoituskohteiden vähäisestä markkinasta ja vaihdettavuudesta. Mikäli tavara ei liiku, ei ETF:in sijoitettu määräkään voi olla suuri. Tästä aiheutuu haasteita sijoittajalle mikäli hän haluaa ostaa tai myydä nopeasti suuria määriä ETF-osuuksia. Ongelmaksi tämä muodostuu useimmiten vain tietyillä omaisuuslajeilla ja tiettyjen ETF:ien kohdalla.
ETF-rahastojen hinnoittelu ja saatavuus voi häiriintyä varsinkin markkinaturbulenssin aikana. Sinällään tässä ei ole mitään uutta, sillä samoin tapahtuu myös osakkeiden ja muiden reaaliaikaisesti hinnoiteltujen sijoitustuotteiden kanssa. Varmin tapa välttyä ongelmilta on välttää aktiivista kaupankäyntiä suuren volatiliteetin, eli hintaheiluntojen, aikana.
Useimmat näistä haasteista ovat normaaleja voimakkaaseen markkinakasvuun liitettyjä hidasteita. Haasteet kuitenkin vahvistavat ennestään yksityissijoittajan perimmäistä ETF-sijoittamiseen liittyvää ongelmaa: Miten valita oikea ja itselleen sopiva ETF ja miten sovittaa ETF sijoitussalkkuun?
Artikkeli on julkaistu alunperin oululaisen finanssiteknologiayhtiö TAVIQ Oy:n blogissa. Tutustu yhtiöön TAVIQ:n kotisivuilla sekä twitterissä.
