Osakkeet ja korkosijoitukset voivat olla herkkiä muutoksille korkotasoissa. Kerromme miksi ja kuinka suojautua korkotason muutosta vastaan.
Olemme kirjoittaneet aiemminkin korkotason muutoksesta ja sen vaikutuksesta velkakirjojen tuottoihin. Markkinoilla on jo pitkään odotettu Yhdysvaltojen mahdollista korkotason nostamista. Yhdysvaltojen rahapolitiikka on ollut pääosin kommunikoivaa asian tiimoilta ja markkinoilla odotetaan koronnostopäätöksen tapahtuvan aikaisintaan syyskuussa. Koronnostoa on odotettu jo yli vuoden ajan. Matalaa korkopolitiikkaa on harjoitettu talouden piristämiseksi. Finanssikriisin jälkeen ohjauskorot laskettiin nollatasolle jotta talousveturi alkaisi jälleen puksuttamaan ja nyt olisi aika nostaa korkoja normaalimmalle tasolle.
Kuva 1. Yhdysvaltojen korkopolitiikkaa pitkältä ajalta
Kuvan lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis
Korkopolitiikan vaikutukset sijoittajaan
Korkojen nostaminen voi jossain määrin vaikuttaa negatiivisesti osakemarkkinoihin, tehden osakemarkkinat suhteellisesti vähemmän houkuttelevimmiksi sijoittajien silmissä. Kuinka suuri tämä riski on ja missä määrin osakemarkkinat notkahtavat (jos notkahtavat), emme osaa sanoa. Sijoittajien silmissä suurempi riski on se, että Fed nostaa korkoja voimakkaasti tilanteessa, jossa talouskasvu ei ole riittävän vakaata ja hyydyttää talouskasvun ja yritysten tuloskunnon.
Historiallisesti osakemarkkinoilla on ollut tapana nousta korkojen noususykleissä, sillä se on yleensä tarkoittanut myös talouden ja tulosten elpymistä. Alla olevat kuvat 2 & 3 havainnollistavat historiallisesti korkotason muutoksen vaikutusta osakemarkkinoihin. Kuvaajissa on käytetty S&P 500 -osakeindeksiä johon hyväksytään markkina-arvoltaan n. 500 Yhdysvaltojen suurinta yritystä.
Kuva 2. Yhdysvaltojen korkopolitiikkaa ja S&P 500 -osakeindeksi pitkältä ajalta
Kuvan lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis ja Yahoo Finance
Kuva 3. Yhdysvaltojen korkopolitiikkaa ja S&P 500 -osakeindeksi lyhyemmältä ajalta
Kuvan lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis ja Yahoo Finance
Korkopolitiikan vaikutusta osakemarkkinoihin on vaikea nähdä silmämääräisesti ja tarvitaankin jossain määrin rigourimpaa testausta. 2000-luvulla ja sen jälkeen vaikutus on ollut selvästi nähtävissä, tosin tässäkin kannattaa harkita onko 2000-luvun alun teknokuplalla tai finanssikriisillä ollut lusikkansa sopassa.
Korkosijoitusten hinnat laskevat korkojen noustessa
Korkoinstrumenttien osalta korkoriskit ovat puolestaan varsin konkreettinen asia. Voit lukea tarkemmin niistä aikaisemmasta artikkelistamme tästä. Korkoriski realisoituu viimeistään silloin, kun alhaisten korkojen aikana ostamasi 1 % vuotuista korkoa jakava velkakirja ei näytäkään enää yhtä hyvältä sijoituskohteelta muiden sijoittajien silmissä korkean korkotason vallitessa. Järkiperäinen ostajakandidaatti ei tällöin halua ostaa sinulta 1 %:n velkakirjaa samalla hinnalla kun markkinoilta saisi 2 %:n velkakirjoja. Jotta 1 %:n velkakirjan saisi myydyksi, tulisi sen hinnan laskea tuottovaateen noustessa.
Voi tosin olla, että markkinat – kaikessa tehokkuudessaan – ovat jo hinnoitelleet mahdollisen korkopolitiikan muutoksen korkoinstrumenttien ja osakkeiden hintoihin ja korkotason muuttuessa hinnat eivät juurikaan liiku. Näin ollen sijoittajalle voi aiheutua turhasta kaupankäynnistä turhia kuluja.
Miten voi suojautua
Esittelemme viisi tapaa joilla voit vähentää korkojen noususta aiheutuvaa arvonalenemisen riskiä. Löydät näitä tapoja vastaavia ETF:iä meidän ETF-valintatyökalustamme.
1. Vähennä korkosijoituksia
Ensimmäinen ajatus korkoriskeiltä suojautumiseksi lienee monella korkosijoitusten myyminen pois sijoitussalkusta. Kaikkien korkosijoitusten myyminen pois salkusta muuttaa sijoittajan omaisuusluokkien painotuksia, johtaen mahdollisesti huonompaan hajautukseen omaisuusluokkien välillä ja täten voi altistaa sijoittajan korkeammalle riskille volatiliteetilla mitattuna. Toisaalta käteisenkin voi halutessaan laittaa säästö- tai muulle talletustilille, jossa se kasvaa korkoa. Pientä korkoa, mutta korkoa kuitenkin. Esimerkiksi Hypon talletustililtä saa heinäkuisen analyysimme mukaan korkoa 0,8 % p.a.
2. Pienennä duraatiota
Korkoriskiä mitataan usein duraatiolla, joka yksinkertaistettuna on sijoituksen takaisinmaksuaika. Pitkän juoksuajan joukkovelkakirjoilla on usein myös hyvin korkea duraatio johtuen siitä, että velan pääoma maksetaan usein takaisin velka-ajan lopussa. Suuren duraation joukkovelkakirja voi kärjistettynä toimia sijoittajalle kuvaannollisena Mustana Maijana (tai Pekkana, jos siitä pelistä tykkää), jota kukaan ei halua käteen pelin lopussa. Duraation pienentäminen onnistuu usein yksinkertaisesti myymällä pitkän juoksuajan korkoinstrumentteja ja ostamalla lyhyemmän juoksuajan kohteita. Voit käyttää ETF-valintatyökaluamme itsellesi sopivan duraation löytämiseksi.
3. Mukauta allokaatiota valtiolainojen ja yrityslainojen välillä
Lähestulkoon aina valtionlainat ovat pitkän juoksuajan (ja suuren duraation) korkoinstrumentteja ja siten riskisempiä korkojennousulle. Yrityslainat taas omaavat usein lyhyemmän juoksuajan (ja pienemmän duraation). Jo pieni allokaation muutos valtionlainoista yrityslainoihin voi vähentää sijoittajan kokemaa korkoriskiä. Lisäksi hajauttaminen eri alueille ja korkoluokkiin auttaa. Korkoluokilla tarkoitan esimerkiksi valtionlainoja, yrityslainoja, kiinnelainoja (mortgages) ym. Muista kuitenkin, että korkeampaan tuottovaateeseen liittyy aina myös isommat riskit.
4. Kelluvakorkoiset instrumentit
Kelluvakorkoisilla instrumenteilla sijoittaja on varmasti kiinni päivän korkotasossa. Kelluvakorkoisten, eli vaihtuvakorkoisten instrumenttien hyvänä puolena on ehdottomasti absoluuttinen suoja korkotason nousua vastaan. Asialla on tietenkin myös kääntöpuoli, eli sijoittaja ei pääse hyötymään korkotason laskusta, minkä lisäksi vaihtuvakorkoisten ETF:ien tuottotasot ovat tällä hetkellä hyvin matalat.
5. Käytä kiinteän päättymispäivän (target date) joukkovelkakirja-ETF:iä
Kiinteän päättymispäivän korkoinstrumenteilla kuten perinteisillä kiinteän eräpäivän suorilla joukkolainoilla tai kiinteän päättymispäivän ETF:llä (löydät ETF-valintatyökalumme lisävalinnoista) voit pitää varasi sijoitettuna itsellesi sopivan ajan, itsellesi sopivalla korolla. Kiinteän erääntymispäivän joukkovelkakirjat eivät tietenkään ole immuuneja korkotason muutoksesta aiheutuvalle hinnan muutokselle, mutta mikäli sijoittajalla ei ole tarkoitus myydä korkosijoituksiaan pois, niin korkotason muutoksella ei ole väliä. Ostamalla ja pitämällä korkoinstrumenttinsa loppuun asti, sijoittaja saa (olettaen ettei velkapaperin liikkeellelaskija joudu maksukyvyttömäksi) korkopaperissa määrätyn verran korkotuloja.
Olemme huomioineet korkotason nousun Korkotuoton Metsästäjä -mallisalkussa. Salkku on rakennettu ETF:illä.
