Kumppaniblogit

Osakepoimijan onnenpäivät

Helsingin Sanomat ruoti artikkelissaan (16.8.2016) osakesijoittamisen tunnelmia kuluneelta vuodelta. Sinänsä varsin neutraaliin artikkeliin oli pyydetty myös kommentteja suomalaisen osakesijoittamisen asiantuntijoilta, joista erityisesti Pörssisäätiön toimitusjohtaja Lounasmeren lausunto tökkäsi silmääni. Sanatarkasti Lounasmeri lausui, että ”passiiviselle indeksisijoittajalle tämä ei ole ollut parhaita aikoja, mutta osinkopoimija on voinut pärjätä paremmin.” Tuo kommentti suorastaan pakotti tarkastamaan kuluneen vuoden sijoitustuottoja suomalaisten osakkeiden ja osakesijoittajien osalta.

Ensimmäinen väittämä, että indeksisijoittajalle aika suomalaisissa osakkeissa ei olisi ollut ’parhaita’, paljastuu heti pahasti virheelliseksi. Helsingin pörssin tuotto portfolioindeksillä mitaten on tänä vuonna yltänyt jo 7,82 %:iin. Elokuun puoliväliin kertyneenä tuottona tätä on pidettävä vähintäänkin kohtalaisen hyvänä tuottona. Mikäli loppuvuosi sujuisi suomalaisilta osakkeilta samaan tahtiin, kertyisi vuosituottoa reippaat 12 %.

Näin indeksisijoittajan näkökulmasta mielenkiintoisempi väittämä on kuitenkin tuo osinkopoimijan paremmin pärjääminen. Juu, se on totta, että jälkikäteen poimien me kaikki onnistumme päihittämään pörssin indeksituoton. Se, kuinka hyvin indeksin voittaminen salkunhoitajilta onnistuu elävässä elämässä, onkin sitten paljon murheellisempaa. Katsoin erikseen tavallisten osakerahastojen ja pienyhtiörahastojen tuotot ja vertasin tuottoja portfolioindeksin ja pienyhtiöindeksin tuottoihin. Elokuun puoliväliin tultaessa suomalaisista (perus-)rahastosalkunhoitajista vain viisi kappaletta 29:stä onnistui pääsemään portfolioindeksin tuottoon. Onnistumisprosentti oli siten 17. Keskimäärin salkunhoitajat hävisivät alkuvuonna indeksituotolle peräti 2,61 %. Eli ainakaan suomalaiset ammattisalkunhoitajat eivät ole onnistuneet poiminnoissaan Lounasmeren luonnehdinnan mukaisesti.

Parhaiten rahastosalkuista ovat tänä vuonna pärjänneet pienyhtiöihin sijoittavat rahastot. Näiden tuottoa ei tietenkään tule verrata portfolioindeksin tuottoon vaan kyseisen kohderyhmän eli pien- ja keskisuurten pörssiosakkeiden indeksin tuottoon. Rahastosalkunhoitajat hävisivät relevantille vertailuindeksilleen tässäkin ryhmässä elokuun puoliväliin tultaessa peräti 2,3 % keskimäärin. Ja jälleen yksi seitsemästä salkunhoitajasta oli yltänyt indeksin tuottoon. Eli ei menestystä aktiiviselle osakepoiminnalle tässäkään ryhmässä.

Olisivatko sitten muut sijoittajat, kuin rahastojen ammattisalkunhoitajat, onnistuneet poimimaan osakkeita paremmin Helsingin pörssistä? Tuskinpa vain. Akateemiset selvitykset ovat tässä suhteessa raadollisia. Vain häviävän pieni osa aktiivisista osakesijoittajista onnistuu päihittämään pörssin indeksillä mitatun markkinatuoton. Laajoissa amerikkalaisissa tutkimuksissa ainoastaan 1 % aktiivisista sijoittajista näyttää onnistuvan ja tämä osuus kuvastaa puhdasta sattuman vaikutusta. Suurimpana selittäjänä aktiivisten sijoittajien heikolle menestykselle ovat puolestaan nimenomaan aktiivisuuden aiheuttamat kustannukset.

Aktiiviseen osakepoimintaan vihkiytyneiden salkunhoitajien heikko menestys indeksisijoittajaan nähden korostuu ajan edetessä. Suomalaisiin osakkeisiin sijoittavien rahastojen salkunhoitajista vain kaksi kappaletta on pärjännyt portfolioindeksin tuotolle yhden vuoden aikajänteellä, vain yksi kolmen vuoden aikajänteellä, ja viiden vuoden tarkastelussa ei enää yksikään. Lisäksi tuottoero aktiivisesti hoidettujen rahastojen ja indeksirahastojen välillä on huima. Viimeisten kolmen vuoden aikana indeksisijoittaja on saanut indeksirahastosta tuottoa liki 4 % enemmän vuosittain.

Indeksisijoittajalle tämä aktiivisen salkunhoidon epäonnistuminen on tietysti peruskauraa. Tehokkailla markkinoilla ei pitäisikään olla mahdollista saavuttaa markkinatuoton, jota siis mitataan indeksillä, ylittävää tuottoa. Suomalaiset osakemarkkinat eivät ole tässä suhteessa poikkeus. Pikemminkin meidän kaikkien ylipäätään, ja Pörssisäätiön erityisesti, tulee olla tyytyväisiä siihen, että Suomessa on tehokas pörssi. On erinomaisen tärkeää, että Suomen rahoitusmarkkinoilla on osakkeiden markkinapaikka, missä hinnanmuodostus on tehokasta ja kaupankäynti läpinäkyvää ja luotettavaa. Tämän markkinatehokkuuden ilmentymänä myöskään Helsingin pörssistä osakkeita poimimalla ei pidäkään päästä markkina- eli indeksituottoa korkeampaan tuottoon millään ennustettavuudella tai arvailulla. Sijoittajille indeksisijoittaminen on myös suomalaisissa osakkeissa paras tapa varmistaa tuottonsa. Aktiivisella sijoittamisella tai salkunhoidolla todennäköisyydet pärjätä paremmin ovat yksinkertaisesti aivan liian huonot.

Hyvää sijoituskesää toivottaen,

Esko Immonen
toimitusjohtaja
IndexHelsinki
Artikkeli on julkaistu alunperin IndexHelsinki-sivustolla 16.8.2016.
Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös