Verohallinnon ennakkotilastojen perusteella kiinteistövero tuottaa tänä vuonna kunnille noin 1 804 miljoonaa euroa, mikä on 124 miljoonaa euroa, eli 7,4 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Suurin osa kiinteistöverosta kertyy aikaisempien vuosien tapaan rakennuksista. Maapohjan osuus on noin 27 prosenttia tuotosta.
Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön sijaintikunnalle.
Kiinteistöveroprosentin päättää kunta. Kunta määrää vähintään kaksi eri kiinteistöveroprosenttia: yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosentin. Vakituisen asuinrakennuksen maapohjan osalta vero määrätään yleisen veroprosentin mukaan.
Lisäksi kunta voi määrätä omat kiinteistöveroprosentit muuhun asumiseen kuin vakituiseen asumiseen käytettäville rakennuksille. Näiden lisäksi kunta voi lisäksi määrätä erikseen veroprosentin rakentamattomalle rakennuspaikalle, jos alueen asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden, yli puolet asemakaavasta on kaavoitettu asumiseen, rakennuspaikalle on tie tai se on järjestettävissä ja rakennus voidaan liittää yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon.
Kiinteistöveron tuoton kasvu johtuu Verohallinnon mukaan kiinteistöverolain muutoksista. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja on nostettu sekä muiden asuinrakennusten veroprosentin kytkös vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttiin on poistettu.
Yleisen kiinteistöveroprosentin alaraja nousi 0,80:stä 0,86 prosenttiin ja yläraja 1,55:stä 1,80 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentin tulee olla vuonna 2017 vähintään 0,41 ja enintään 0,90.
Ylen mukaan tällä hetkellä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on tälle vuodelle säädetyllä alarajalla tai jopa sen alle 23 kunnassa ja yleinen kiinteistöveroprosentti alarajalla tai sen alapuolella lähes 50 kunnassa.
Eli mitä tämä siis tarkoittaa?
Sitä, että vähintään kiinteistöprosentin vanhalla alarajalla olevissa kunnissa on piakkoin edessä veroprosenttien ennakoitua suurempi pakkokorotus. Lisäksi muillakin kunnilla on jatkossa aiempaa enemmän tilaa kiinteistöveron nostoon, koska yläraja nousee merkittävästi.
Verohallinnon mukaan yleinen kiinteistöveroprosentti on vuoden aikana noussut 112 kunnassa, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 74 kunnassa ja muiden asuinrakennusten veroprosentti 70 kunnassa.
Veronmaksajain keskusliitto ennusti jo viime syksynä, että hallituksen päätös korottaa kiinteistöveron alarajoja pakottaa 125 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta vuonna 2017. Euromääräisesti yli 60 prosenttia kiristyksistä kohdistuu kahteen kuntaan eli Helsinkiin ja Espooseen.
Pitemmälläkin aikajaksolla tarkasteltuna kiinteistöverotus on ollut nousevalla trendillä. Vuonna 1993 veroprosentti oli vielä keskimäärin 0,55, nykyään se on 1,0 prosenttia.
Kun useat Suomen kunnat rämpivät talousvaikeuksissa, on rahalähteitä löydettävä lisää. Tuloverotus on jo nyt Suomessa korkea, joten veroäyrin nosto ei useita kuntia houkuta. Kiinteistöverotusta pidetään myös armottoman tehokkaana veronkeräyksen muotona, koska kiinteistöjä ei voida siirtää veroparatiiseihin.
