Onko korkotason pohjat jo nähty?

Korkojen nousua puoltavat monet tekijät, arvioi Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja.
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja, sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Saksa valtionlaina korko korkotaso markkinakorot talous

Niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin on totuttu viime vuosina historiallisen alhaisiin korkoihin. Matala ja laskeva korko on ollut mannaa niin asuntovelallisille kuin osake- ja korkosijoittajillekin. Alhaisten korkojen taustalla on ollut paitsi pitkään jatkunut talouden taantuma niin myös ennen kaikkea aggressiivista rahapolitiikkaa harjoittavat keskuspankit.

Keskuspankkien elvytys on perustunut kahteen työvälineeseen: alhaiseen ohjauskorkoon ja velkakirjojen osto-ohjelmiin. Varsinkin osto-ohjelmat mielletään lyhytaikaisiksi elvytyskeinoiksi, joiden tarkoituksena ei ole jatkua liian pitkään. Merkkejä Euroopan keskuspankin osto-ohjelman vähentymisestä on jo ilmassa.

”Piristyvästä talouden kuvasta on merkkejä myös korkomarkkinoilla. Markkinoilla ennakoidaan, että myös Euroopan keskuspankki lähtisi vähentämään todella voimakasta elvytystään. EKP:n joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelma on tällä hetkellä 60 miljardia euroa kuukaudessa”, arvioi Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja Juhani Lehtonen.

Lehtosen mukaan poikkeuksellisen kevyt keskuspankkipolitiikka on pikkuhiljaa normalisoitumassa.

Se tarkoittaisi sitä, että markkinakorkojen pohjat on Euroopassa nähty. ”USA:ssa muutos keskuspankkipolitiikassa on kiristävään suuntaan. USA:n keskuspankki Fed nostanee ohjauskorkoa taas kesäkuussa”, Lehtonen toteaa.

Yksi valtionlainojen korkoja nostanut tekijä on ollut poliittinen epävarmuus. Ennen Ranskan presidentinvaaleja maan valtionlainoissa hinnoiteltiin riskilisä siltä varalta, että maan johtoon nousisi protektionismia ja EU-vastaista retoriikkaa viljellyt Marie Le Pen.

Vaalit voitti kuitenkin maltillinen Emmanuel Macron, joten Ranskan presidentinvaalien jälkeen myös poliittiset riskit ovat jääneet taka-alalle. Tämä on näkynyt euromaiden valtionlainojen korkoerojen kaventumisena.

”Nyt vaalien jälkeen riskiä hinnoiteltiin uudelleen markkinoilla, jonka seurauksena Ranskan ja Saksan valtionlainojen tuottoero on kaventunut. Eurokriisin syvimpinä hetkinä 2011 näiden kahden maan valtionlainojen tuottoero oli jopa kaksi prosenttia. Nyt ollaan 0,4 prosentin tuottoerossa. Se kertoo, ettei markkinoilla ole mitään äärimmäistä pelkotilaa Ranskan suhteen”, Lehtonen toteaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
digitalisaatio kasvusijoittaminen kasvuosakkeet talous digitalous

Kasvusijoittajan osakestrategiat -ekirja ravistelee kasvusijoittamisen perusteita

Seuraava artikkeli
älä työskentele vain rahan takia

Applen toimitusjohtaja: Jos työskentelet vain rahan takia, et tule koskaan olemaan onnellinen