Passiivisen sijoittamisen suosion räjähdysmäinen kasvu herättää huolia.
Pörssinoteeratut indeksirahastot eli ETF:t ovat lisänneet valtavasti suosiotaan rahastosijoittajien keskuudessa viimeisen 10 vuoden aikana. Maailmanlaajuinen ETF-markkina on noussut räjähdysmäisesti jo 2800 miljardiin dollariin ja se jatkaa nopeaa kasvuaan.
Jättipankki Credti Suisse ennusti viime toukokuussa ETF-markkinoiden saavuttavan tänä vuonna kaikkien aikojen suurimman kasvun ETF-sijoituksissa. Moody’s puolestaan ennustaa passiivisten indeksirahastojen arvon nousevan jopa 50 prosenttiin Yhdysvaltojen osakemarkkinoista vuoteen 2024 mennessä.
Sijoitusrahastojen ja pörssinoteerattujen indeksirahastojen pääomien kasvu vuosina 2007 – 2017
Karkaako osakkeiden arvostustaso?
Pörssinoteerattujen rahastojen suosion kasvun syy on selvä. Koska ne eivät harrasta aktiivista sijoituskohteiden valintaa, ovat niiden kulut selvästi alhaisemmat kuin perinteisten aktiiviseen salkunhoitoon perustuvien sijoitusrahastojen. Passiiviset indeksirahastot pystyvät seuraavaan melko tarkoin vertailuindeksinsä tuottoa ja vain pienet kulut erottavat pörssinoteeratun rahaston ja vertailuindeksin tuotot toisistaan.
ETF-markkinoiden kasvu ja passiivisten osakesijoitusten suuri määrä tuovat kuitenkin haasteita sijoitusmarkkinoille, varoittaa Elite Varainhoito markkinakatsauksessaan.
”Aktiivisijoittajien erilaiset näkemykset ovat mahdollistaneet arvopapereille erilaiset kurssikehitykset, minkä seurauksena jotkut aktiivisijoittajat ovat pärjänneet toisia paremmin. Markkinoiden toiminta perustuu siihen, että sijoittajien näkemykset vaihtelevat osakkeiden oikeista hinnoista. Mikäli arvopaperin hinta alittaa ”oikean” arvon, aktiivisijoittajat huomaavat poikkeaman ja ostavat osaketta, jolloin hinta ja arvo taas kohtaavat. Aktiivisijoittajien vähenevä määrä on aiheuttanut huolta siitä, että arvopapereiden hinnat ja arvot voivat poiketa toisistaan enemmänkin, eikä korjausmekanismia ole”, Elite Varainhoidon päästrategi Magnus Backström ja sijoitusjohtaja Jukka Näätsaari varoittavat.
Suurin osa pörssinoteeratuista rahastoista sijoittaa varansa vertailuindeksin markkina-arvoltaan suurimpiin yhtiöihin. Tällöin ei ole väliä esimerkiksi sillä, mikä on noiden suurimpien yhtiöiden osakkeiden arvostuskerroin. Toki markkinoilla on myös ns. smart beta -indeksirahastoja, jotka sijoittavat fundamenttien mukaan, mutta suurin osa indeksiosuusrahastoista sijoittaa markkina-arvon mukaan.
Kun ainoa valintakriteeri on markkina-arvo, voi vaarana olla osakeindeksien suurimpien yhtiöiden osakkeiden yliarvostus. USA:n osakemarkkinoilla sellaisten jättiyhtiöiden kuin Alphabet, Facebook ja Netflix osakkeiden arvostuskertoimet ovatkin jo huimia. Esimerkiksi Netflixin P/E-kerroin on jo peräti 203x.
Huoli likviditeetistä
Toinen huoli liittyy osakemarkkinoiden likviditeettiin.
Backströmin ja Nääsaaren mukaan passiivisijoitusten suuri määrä voi lisätä sijoituksia indekseissä suurella painolla oleviin osakkeisiin, mikä voi osaltaan selittää esimerkiksi FAANG-osakkeiden (Facebook, Apple, Amazon, Netflix, Google) kurssinousua likviditeetin lisääntyessä.
”Miten käy sijoittajien myydessä osakkeitaan ja iskeekö likviditeetin puute samoihin osakkeisiin, jotka hyötyivät kurssinoususta? Seurauksena voi olla raju itseään ruokkiva kurssilasku”, Eliten sijoitusammattilaiset toteavat.
Toisaalta ETF-markkinoiden koko ei kuitenkaan vielä hurjasta kasvustaan huolimatta niin suuri, että sillä olisi oleellista merkitystä markkinoiden kannalta kokonaisuutena.
Aktiiviset sijoitusrahastot dominoivat kaikesta huolimatta edelleen sijoitusmarkkinoita.
ETF-rahastoja tarjoavan Vanquardin toimitusjohtaja Bill McNabb huomauttaa, että indeksirahastojen ja pörssinoteerattujen indeksirahastojen osuus on vain noin 30 prosenttia koko Yhdysvaltojen rahastopääomasta ja 15 prosenttia koko Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden markkina-arvosta. Kansainvälisesti passiivisten rahastojen osuus osakemarkkinoista on vielä pienempi, vain noin viisi prosenttia.
