Töihin ilman työhakemusta

Onko työhakemuksen kirjoittaminen sinustakin työlästä? Mitä jos voisit hakea töitä ilman työhakemusta?
Lehto-konserni avaa uudenlaisen työnhaun kanavan. Lehto-konserni avaa uudenlaisen työnhaun kanavan.

Sipilän hallituksen suunnitelmissa on aktivoida työttömiä entistä aktiivisempaan työnhakuun. Työttömältä vaadittaisiin keskimäärin yhtä työhakemusta viikossa, ja tätä asiaa valvottaisiin 12 viikon välein.

Jos työhakemuksia ei ole tarpeeksi ilman pätevää syytä, on seurauksena 60 päivää ilman korvauksia. Muutosten olisi tarkoitus tulla voimaan vuonna 2019.

Esitystä on kritisoitu siitä, että se tulee työlääksi paitsi työttömälle, myös viranomaisille. Suomessa on 332 000 työtöntä työnhakijaa, ja jos jokainen tekee yhden työhakemuksen viikossa, on tuloksena 17 miljoonaa työhakemusta. Helsingin Sanomien mukaan uusien raporttien ja työhakemusten käsittelyyn pitäisi palkata lähes 3000 uutta virkamiestä. Työttömien aktivointi siis loisi lisää töitä, muttei ehkä toivotulla tavalla.

Työnhakijan kannalta aktivointi voi olla myös hyvästä, sillä työhakemusten teko on työlästä. Ohjeita on onneksi tarjolla siitä, miten tehdä hyvä työhakemus. Työhakemusta ei siis tehdä tuosta vaan, vaan se vaatii perehtymistä siitä mitä asioita tulisi ottaa huomioon, ja sitten tulisi vielä miettiä miten työhakemuksesta saa erottuvan, kiinnostavan ja miten siihen saa hipauksen omaperäisyyttä mukaan.

Osa työnhakijoista sivuutetaan pelkän huonon työhakemuksen perusteella. Mutta mitä, jos ei tarvitsisi tehdä koko työhakemusta? Voisiko töitä hakea ihan vaan chattaamalla?

Töihin ilman työhakemusta

Voimakkaassa kasvussa oleva rakennusyhtiö Lehto-konserni on aloittanut rekrychat-palvelun työnhakijoille. Lehto-konserni palkkaa joka arkipäivä kaksi uutta työntekijää ja tällä hetkellä yhtiö työllistää yli tuhat henkilöä ympäri Suomen. Chat-palvelu toimii Lehdon kotisivuilla ja yhtiö lupaa hakijoille vastauksen jopa kymmenessä sekunnissa.

Rekrychatin tavoitteena on toimia uudenlaisena, vaivattomana työnhaun väylänä, jossa voi kysellä avoimista työtehtävistä sekä kertoa omasta osaamisestaan ilman perinteisen työpaikkahakemuksen kirjoittamista.

”Koska haluamme olla dynaaminen työympäristö, pitää meidän rekrytointimmekin olla notkeaa. Työpaikkahakemuksen laatiminen koetaan usein työlääksi ja se jää helposti tekemättä, mikäli työpaikkaa ei ole pakko vaihtaa. Olemme huomanneet tämän erityisesti rakennustyömaiden toimihenkilöiden keskuudessa. He mieluummin soittavat tai chattaavat ”, kertoo Lehdon rekrytoinnista vastaava Tanja Kanerva.

Kanervan arvioiden mukaan pula rakennusalan korkeakoulutetuista osaajista on edelleen kova. Myös rakennusalalla suosittu suorahakumenetelmä ei Kanervan mukaan osaajapulan kasvettua tuota enää odotettua tulosta.

”Keväällä eräälle vastaavalle työnjohtajalle soitti peräkkäin 17 eri headhunteria, mikä tarkoittaa, että meidän täytyy keksiä muita houkuttimia potentiaalisten kandidaattien tavoittamiseksi”, Kanerva kertoo.

Näinkö helppoa on työnhaku

Kiinteistönhoitajana työskentelevä espoolainen Ville Pärkkä alkoi rakennusinsinööriksi valmistuttuaan pohtia työpaikan vaihtoa koulutustaan vastaaviin tehtäviin. ”Selailin työpaikkoja heinäkuun lopulla Lehdon sivuilta. Siellä oli chat-palvelu auki ja kirjoitin sinne, millaisia tehtäviä suunnittelin hakevani.” Jo 53 tuntia chat-keskustelun jälkeen Ville oli allekirjoittanut uuden työsopimuksensa.

”Ihmettelin, että näinkö helppoa on työnhaku. Tavallisesti saatekirjeen ja ansioluettelon kirjoittamiseen kuluu vähintään kolme tuntia kerrallaan”, kertoo pian Lehdolla työnjohtajana aloittava Pärkkä.

Villen rekrytointiprosessi on Kanervan mukaan myös työnantajan näkökulmasta näppärää, koska chatissa vuorovaikutus on heti kaksisuuntaista. Rekrytoinneissa tilanteet muuttuvat nopeasti uusien rakennushankkeiden käynnistyessä. ”Tämän takia on tärkeää, että meillä on erilaisia osaajia valmiina jo verkostoissa”, muistuttaa Kanerva.

Hakemuksia vai kommunikaatiota?

Kaikki eivät osaa kirjoittaa työhakemusta koulun penkiltä päästyään. Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen tutkimuksen mukaan pojista noin joka viidennellä kokeessa tehty hakemuksen taso oli niin heikko, eli heidän näyttämänsä osaaminen ei olisi todennäköisesti yltänyt arkielämässä kunnollisen hakemuksen laatimiseen.

Rektytoinnin ammattilaisten kertomukset huonoista työhakemuksista vahvistaa kuvaa siitä, että kaikki eivät opi tekemään hyvää työhakemusta koulun jälkeenkään. Lehdon rekrychat-palvelu on sikäli hatun noston arvoinen pelinavaus, että se onnistuessaan tekee työnhausta entistä helpompaa ja mahdollistaa etenemisen myös niille, joille työhakemuksen kirjoittaminen on vaikeaa.

Se voi olla ihan hyvä vaihtoehto sille, että Suomessa alettaisiin tehtailemaan miljoonia turhia työhakemuksia. Tosin tekemälläkin tietysti oppii tekemään työhakemuksenkin. Mutta tuskin siitä haittaakan on, jos työllistymisen kynnystä voitaisiin muillakin keinoin madaltaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Wall-e robotti elokuva robotisaatio automaatio talous

Liioitellaanko robotisaation uhkaa?

Seuraava artikkeli
Veritas sijoitusjohtaja Niina Bergring sijoittaminen

Sijoitusjohtaja: "Osakkeiden arvostus on nyt suhteellisen korkealla"