Työsopimuksiin liitetyt kilpailukiellot ovat nykyään yleisiä.
Kilpailukielto liitetään jo joka toiseen uuteen Suomen Ekonomien jäsenen työsopimukseen. Tuoreen selvityksen mukaan koko Akavan jäsenkunnassa sellainen löytyy joka kolmannelta asiantuntijalta.
”Koko Suomen taloudelle tämä on haitallista, koska yritykset eivät saa nopeasti käyttöönsä parasta mahdollista työvoimaa. Toisaalta erityisesti nuorten työntekijöiden on vaikeampi vaihtaa työpaikkaa ja näin kartuttaa omaa osaamistaan. Kilpailukieltoja asetetaan usein perusteetta ja rutiininomaisesti. Ne jäykistävät taloutta aivan turhaan”, Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming korostaa.
Kilpailukiellot voivat estää oman yrityksen perustamisen tai siirtymisen kilpailevaan yritykseen työsuhteen päättymisen jälkeen. Kielto on useimmiten voimassa puoli vuotta, eikä työnantajalla ole velvollisuutta maksaa korvausta tältä jaksolta. Sen sijaan työntekijä saattaa joutua maksamaan kiellon rikkomisesta puolen vuoden palkan.
”Työsopimuslain mukaan kilpailukiellon asettamiselle pitäisi olla erityisen painava syy, joka liittyy esimerkiksi liike- ja ammattisalaisuuksiin. Koska työnantajan ei tarvitse millään tavalla kompensoida kieltoja, sopimukset ovat yleistyneet niin, etteivät ne enää palvele kenenkään etua”, työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.
Suomen Ekonomit tukee eduskunnassa parhaillaan olevaa lakialoitetta, joka tähtää suomalaisten käytäntöjen saamiseen pohjoismaiselle tasolle. Siihen liittyy oleellisesti työantajan velvollisuus kompensaatioihin.
Norjan mallin mukaisesti lakiin tulisi kirjata työntekijälle mahdollisuus selvittää tuleeko työnantaja vetoamaan kilpailukieltoon vai ei. Jos työnantaja aikoo vedota kilpailukieltoon, tulisi työnantajan maksaa korvaus sidonnaisuusajalta, muutoin työntekijä olisi vapaa siirtymään kilpailijan palvelukseen heti työsuhteen päättymisen jälkeen.
