Talouden trendit

Tämän takia Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinit

Nordea konsernijohtaja Casper von Koskull talous pankkisektori pankit

Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull.

Nordea on kieltänyt työntekijöitään sijoittamasta kryptovaluuttoihin 28.2. jälkeen ja tämä artikkeli kertoo miksi.

Lohkoketjuteknologian luvattu läpimurto on joissain yhteyksissä arvioitu suurimmaksi muutokseksi sitten internetin syntymän 1990–luvulla. Lohkoketjut tuovat uusia mahdollisuuksia tietojen käsittelyyn ja turvaamiseen.

Samalle ne tuovat mukanaan esimerkiksi säätelyyn liittyviä yhteiskunnallisia haasteita. Tästä tuoreena esimerkkinä on Nordean työntekijöilleen antama kryptovaluuttakielto.

Tulisiko yritysten ottaa vastuuta siinä vaiheessa, kun viranomaissäätely vasta hakee rooliaan? Toisaalta, mikä on työntekijöiden turva ja yksityisyyden suoja? Uutiset Nordean työntekijöilleen asettamasta kryptovaluuttojen kaupankäyntikiellosta on herättänyt useita eri kommentteja ja kysymyksiä esimerkiksi Helsingin Sanomien lukijoilta.

Onko laillista tai oikein kieltää työntekijöiltä ostamasta kryptovaluuttoja omilla rahoillaan omana aikanaan ja omilta laitteiltaan? Virtuaalivaluutat ovat korkean riskin tuotteita, mutta onko työnantajan tehtävä asettaa työntekijälleen rajat siitä, kuinka paljon ja minkälaista riskiä kukin saa omilla rahoillaan ottaa? Jos virtuaalivaluutat kielletään, niin pitäisikö työntekijöiltä kieltää myös lotto ja korkeasti vivutetut sijoitustuotteet?

Näihin kysymyksiin vastatakseen SalkunRakentaja selvitti haastattelussaan kiellon taustalla olevia tekijöitä ja motiiveja.

Pankilla tulee olla käytössään eturistiriitapolitiikka

”Nordea-konsernilla on olemassa eturistiriitapolitiikka, jossa on tunnistettu ja määritelty tilanteita, joista voi aiheutua eturistiriitoja”, kertoo Nordean tiedottaja Jon Paavilainen.

Eturistiriitapolitiikka pyrkii kohtuullisiksi katsottavien toimenpiteiden kautta ehkäisemään ja hallitsemaan eturistiriitoihin liittyviä tilanteita. Esimerkiksi eturistiriidan vastainen arvopaperikauppa on kielletty kaikilta Nordean pankissa työskenteleviltä henkilöiltä.

Toimintatapasäännösten noudattamisen katsotaan vähentävän eturistiriitatilanteiden syntymistä ja jokaisen pankkilaisen tulee näitä sääntöjä noudattaa.

Miksi siis kieltää bitoinit, jos eturistiriitatilanteiden varalta on jo säädökset olemassa? Nordea tähdentää, että mahdolliset eturistiriidat eivät ole kryptovaluuttoihin kieltoon syynä. Päätökseen on kaksi syytä.

1) Kryptovaluutat eivät ole säänneltyjä. Tämä tarkoittaa, että niihin ei sovelleta sijoittajansuojaa koskevia säännöksiä eivätkä viranomaiset valvo niitä.

2) Kryptovaluuttoihin liittyy korkea riski. Nordean mukaan kryptovaluuttoihin kytkeytyy myös muun muassa volatiliteettiin, likviditeettiin ja talousrikollisuuteen liittyviä riskejä, eli esimerkiksi henkilöstön bitcoinien myynnistä saamat tuotot saattavat olla peräisin rikollisesta toiminnasta. Koska riskit ovat suuret ja Nordealla on velvollisuus noudattaa korkeatasoisia toimintatapoja pankkialalla, ei Nordea halua edistää henkilöstön sijoituksia kryptovaluuttoihin.

Toisin sanoen Nordea pitää kryptovaluuttoihin liittyviä riskejä niin suurina, ettei työntekijöiden ja yhtiön suoja ole riittävä ilman kryptovaluuttakieltoa. Toisin kuin muiden sijoitusten, kuten arvopapereiden ja valuuttojen, kohdalla, mikään viranomainen ei säätele kaupankäyntiä kryptovaluutoilla eikä niihin sijoittavilla ole suojaa epäreilujen käytäntöjen tai rahanpesun varalta.

Bitcoin-harrastajat suhtautuvat skeptisesti

Bitcoin-harrastajat ovat suhtautuneet Nordean kieltoon skeptisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin he kyseenalaistavat väitteet bitcoinista rikollisten valuuttana ja tuovat esiin, että käteinen on rikollisten valuutta numero yksi ja myös bitcoinia vaikeammin jäljitettävä vaihdon väline.

Näkemystä voidaan perustella vaikkapa Fortunen kertomilla tutkimustuloksilla, joiden mukaan bitcoinin käyttö hämärillä markkinoilla on tippunut merkittävästi. On kuitenkin hyvä muistaa, että Nordean kielto ei koske vain bitcoinia vaan kaikkia kryptovaluuttoja. Nordea ei kuitenkaan kysyttäessä pysty tarjoamaan arviota siitä, missä suhteessa ja kuinka paljon rikolliset käyttävät käteistä ja kuinka paljon bitcoinia.

Toinen Nordeaa kritisoiva argumentti tulee Nordean omista panostuksista lohkoketjuun perustuvaan teknologiaan. Jon Paavilainen kuitenkin muistuttaa, että we.trade-konsortion tarkoituksena on luoda kaupankäyntiä tukevat standardit koko pankkisektorille ja tehdä yhteistyötä kaikkien pankkien kanssa. Järjestelmä helpottaa turvallista kansainvälistä kaupankäyntiä pienten ja keskisuurten yritysten välillä, sillä se yhdistää saumattomasti kaupan osapuolet eli ostajan, ostajan pankin, myyjän, myyjän pankin ja kuljetusyrityksen.

Mitä sitten Nordean työntekijöille käy, jos he rikkovat kieltoa ja onko kiellon rikkominen erimerkiksi irtisanomisperuste? Jon Paavilainen kertoo, että Nordean koko toiminta perustuu henkilöstön ja pankin väliseen keskinäiseen luottamukseen.

Ei siis voida olettaa, että Nordea lähtisi varsinaisesti valvomaan kiellon noudattamista.

5 kommenttia

5 kommenttia

  1. Avatar

    Joel

    26.1.2018 at 17:00

    Sinänsä vähän ironista, koska yksi bitcoinin alkuperäisistä tavoitteista oli se, että pankeista ja varsinkin välikädestä rahan siirtyessä omistajalta A omistajalle B pyrittiin pääsemään eroon. Valitettavasti kryptoista on muodostunut ennemmin “arvopaperi” kuin suoranainen valuutta. Bitcoinia kehittäessä ideoitiin myös, että siitä tulisi ns. ainoa käytetty kryptovaluutta, mutta luonmollisesti sen ympärille on syntynyt sadoittain kilpailijoita.

    • Avatar

      LueNeLähteet

      27.1.2018 at 12:13

      Eihän tässä ollutkaan kyse henkilölohtaisista sijoituksista vaan pankin rahoista! Pankin sijoittajat eivät saa sijoittaa bitcoiniin! Taas on luettu rivienvälistä ja kirjoiteltu mitä sattuu.

      • Avatar

        LueNeLähteet

        27.1.2018 at 12:16

        Piti vastata koko artikkeeliin eikä ensimmäiseen kommenttiin.

  2. Henri Blomster

    Henri Blomster

    28.1.2018 at 00:11

    @LueNeLähteet. Nyt olisi mielenkiintoista kuulla mitä oikein tarkoitat. Voisitko hiukan kertoa tarkemmin?

    Artikkeli perustuu Nordean tiedottajan haastatteluun, ja siihen sisältyy se, että artikkeli on ennen julkaisua lähetetty Nordean tiedottajalle tarkistettavaksi tulkintavirheiden välttämiseksi.

  3. Avatar

    Bernstein

    28.1.2018 at 10:18

    Muutama huomio omasta puolestani:

    “Nordea pitää kryptovaluuttoihin liittyviä riskejä niin suurina,…”

    …mikään viranomainen ei säätele kaupankäyntiä kryptovaluutoilla eikä niihin sijoittavilla ole suojaa epäreilujen käytäntöjen tai rahanpesun varalta.”

    – Nuo kun yhdistää, ei ole vaikea nähdä Nordean olevan huolissaan lähinnä omasta eikä sijoittajien suojasta. Erityisen manipuloivaa oli ottaa esimerkiksi “rahanpesu” – koska sitähän me kaikki vastustamme, eikö niin?

    Nordea pelkää viranomaisia jo ennakolta, vaikkei sille _vielä_ olekaan annettu sitovaa ukaasia kieltää työntekijöidensä kryptokaupat. Vielä enemmän se pelkää tulevia oikeudenkäyntejä, joissa virkailijoiden tekemät kaupat pannaan pankin maksettavaksi, koska se “ei ole huolehtinut riittävästä informaatiosta”.

    Nordea pelkää tietenkin myös koko toimialansa ajautuvan marginaaliin, jos ja kun kryptoista tulee uusi talousfoorumi virallisen pankki-viranomais-talouden rinnalle. Siinäkään tapauksessa, että uusi “bitcoin-talous” kykenisi välttämään _todellisen_ rikollisuuden(ihmiskauppa ym), pankki ei ole valmis ottamaan riskiä. Ainakaan ennenaikaisesti.

    Tänään talous on alisteinen politiikalle ja sitä kautta demokratialle ja sitä kautta loputtomalle typeryydelle eli lopputulema on joko huono, kelvoton tai vielä surkeampi. Kryptotalouden tuhannen taalan paikka on siinä, että se kykenisi määrittelemään arvot uudelleen, jolloin se, mikä tänään sattuu olemaan laitonta mutta viisasta, sanottaisiin huomenna viisaudesta eikä lakikirjasta käsin. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi rahanpesun, veronkierron, huumeiden hallussapidon, tekijänoikeuksien, pankkisalaisuuden ja muun yksilönsuojaa, valtion tiedonsaantioikeuksia ja (sanan)vapautta koskevien käsitteiden totaalista uudelleen muotoilua.

    Nordea muiden mukana kuitenkin aristelee hyppäämistä kapinallisten kelkkaan ennenkuin diktaattori on lopullisesti kukistettu. Tämäkin kryptoteatteri sanallisine kiemurteluineen kuvaa puun ja kuoren välissä olevan tuskaa erinomaisen osuvasti.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös