Asunnot ja kiinteistöt

Muhiiko tässä piilevä velkapommi? Finanssivalvonta varoittaa taloyhtiölainojen kasvusta

Kaikki asunto-osakeyhtiön asukkaat ovat yhdessä vastuussa taloyhtiön veloista, muistuttaa Finanssivalvonnan pääanalyytikko.

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut Tilastokeskuksen mukaan 128 prosenttiin. Asuntoyhteisölainojen merkitys tästä on jo yli 15 prosenttiyksikköä, muistuttaa Finanssivalvonnan pääanalyytikko Sampo Alhonsuo blogissaan.

Kotitaloudet ovat viime vuosina velkaantuneet ennen kaikkea taloyhtiölainojen kasvun vuoksi. Alhonsuon mukaan toteutuneesta velkaantumisen kasvusta viimeisen runsaan neljän vuoden ajalta kaksi kolmasosaa on tullut asuntoyhteisöjen kautta ja vain yksi kolmasosa asunto- ja muista lainoista.

Velkaantumisen kasvuvauhti huolettaa pääanalyytikkoa.

”Jos nykyiset trendit jatkuvat sekä tuloissa että veloissa kaksi vuotta, päädytään kotitalouksien velkaantumisasteeseen 133 prosenttia vuonna 2019. Asuntoyhteisövelkojen osuus tästä olisi 19 prosenttiyksikköä ja osuus kaikista kotitalouksien veloista yli 14 prosenttia. Esimerkki ei tietenkään sellaisenaan toteudu, mutta se kuvaa velkaantuneisuuden nopeaa kasvua nimenomaan asuntoyhteisölainojen kautta. Kotitalouksien osuus asuntoyhteisöjen veloista on kasvanut vuodesta 2013 lähtien yli 10 prosentin vuosivauhtia, ja kumulatiivinen kasvu on melkein 77 prosenttia.”

Vaikka vain noin joka kolmannella kotitaloudella on asuntolainaa, maksavat kaikki asunto-osakeyhtiöiden asukkaat vastikkeita ja ovat yhdessä vastuussa taloyhtiön taloudesta ja velasta, Alhonsuo muistuttaa.

”Asumisen muutkin kustannukset voivat nousta. Tästä mikrotason asiasta voi tulla makrotason ongelma talouteen.”

Kotitalouksien velkaantuneisuuden lisääntyminen ylipäätään lisää kotitalouksien haavoittuvuutta erilaisille riskeille, kuten työttömyydelle ja korkojen nousulle.

”Kotitalouksien korkomenot ovat olleet hyvin vähäisiä alhaisten korkojen seurauksena. Suomessa kotitalouksien lainoista ja myös asuntoyhteisöjen lainoista ylivoimaisesti suurin osa on otettu vaihtuvakorkoisena. Yleisen korkotason noustessa korkomenot kasvavat nopeasti, mikä voi vähentää yksityistä kulutusta”, Alhonsuo toteaa.

”Korkojen nousun vaikutus kotitalouteen euroissa kertaantuu, jos vaikutusta tulee monesta eri lähteestä; asuntolainoista ja kulutusluotoista. Ja sitten niitä asunto-osakeyhtiönkin lainoja pitää lyhentää!”

Kommentoi
Ylös
>