– KAUPALLINEN YHTEISTYÖ –
KHO hyväksyi vertaislainojen luottotappioiden vähentämisoikeuden.
Erinomaisia uutisia vertaislainasijoittajille – Korkein Hallinto-oikeus on hyväksynyt vertaislainojen luottotappioiden vähentämisoikeuden. Asiasta saatiin ensin keskusverolautakunnan myönteinen ennakkoratkaisu, jonka mukaan hakijalla on oikeus vähentää velkakirjojen luovutuksista mahdollisesti aiheutuvat luottotappiot. Arvonmenetys vähennetään viimeistään silloin, kun ulosottoviranomainen antaa kyseisen velallisen osalta niin sanotun varattomuustodistuksen.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti ennakkoratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka 19.1.2018 antamallaan vuosikirjaratkaisulla hylkäsi valituksen, eikä muuttanut keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun lopputulosta. Päätös on luettavissa täältä.
Mitä tämä tarkoittaa vertaislainasijoittajille?
Vertaislainasijoittajat ovat jo jonkin aikaa odottaneet tätä uutista. Omaisuuden eli nyt vertaislainojen luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaa, kun voittoa kertyy.
Luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän verotuksessa vähennyskelpoinen luovutustappio, joka on jäänyt vähentämättä omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta, on verovuodesta 2016 alkaen voitu vähentää pääomatulosta ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Aiemmin luovutustappio voitiin vähentää ainoastaan luovutusvoitoista. Pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa omaisuuden luovutuksesta syntynyttä tappiota ei kuitenkaan oteta huomioon. Luovutustappio voidaan vähentää sinä vuonna, kun vertaislaina luovutetaan perintäyhtiölle. Mikäli vertaislainaa ei myydä, arvonmenetys voidaan vähentää viimeistään siinä vaiheessa, kun ulosottoviranomainen antaa velallisesta varattomuustodistuksen.
KHO:n päätöksen perusteella sijoittajat voivat vaatia yllä esitetyn tavoin realisoituneiden vertaislainojen tappioita vähennettäväksi vuoden 2017 säännönmukaisessa verotuksessa veroilmoitusta tehtäessä. Tätä KHO:n päätöstä voidaan soveltaa vastaavasti myös aiempiin verovuosiin, mutta verovelvollisen tulee itse hakea oikaisua verotuksen oikaisulautakunnalta näiden osalta. Verovelvolliset voivat vuonna 2018 vielä tehdä oikaisuvaatimuksia myös verovuosien 2012-2016 osalta. Päätös tarkoittaa myös sitä, että mikäli vertaislainojen luovutuksesta syntyisi voittoa, sitä pidettäisiin vastaavasti luovutusvoittona. Näin ollen siitä ei tehtäisi myöskään ennakonpidätystä, kuten esimerkiksi korkotuloista normaalisti tehdään.
“Kauan odotettu ja merkittävä päätös”
Suomen johtava vertaislaina-asiantuntija, Lainaajan perustaja ja Vertaislainayhdistyksen hallituksen jäsen Tuomas Talola on erittäin tyytyväinen päätökseen. “Ratkaisu on kauan ja hartaasti odotettu, merkittävä päätös. Vihdoinkin vertaislainoja kohdellaan neutraalisti verotuksessa.”
Korkean korkotason vertaislainoihin pääsee sijoittamaan ilman rekisteröitymismaksuja esim. suomalaisen Lainaaja.fi–
1. KVL:n ennakkoratkaisua ei siis muutettu, mutta ko ratkaisu koski vain verovuosia -17 ja -18. Tarkoittaako rajaus sitä, että myös KHO:n linjaus koskee vain kyseisiä vuosia?
Vaikka linjaus on periaatteellinen, sen kohteena olevalla ajanjaksolla on merkitystä, koska Verohallinnolla on tapana lukea oikeuden päätöksiä kuin Vanha Vihtahousu Raamattua.
Jonkin porsaanreiän se piru tästäkin vielä löytää.
2. ”Luovutustappio voidaan vähentää sinä vuonna, kun vertaislaina luovutetaan perintäyhtiölle. Mikäli vertaislainaa ei myydä, arvonmenetys voidaan vähentää viimeistään siinä vaiheessa, kun ulosottoviranomainen antaa velallisesta varattomuustodistuksen.”
–Tarkoittaako tämä sitä, että sijoittaja voi myydä vertaislainan kolmannelle osapuolelle ennen varattomuustuomiota ja että tappio on silloinkin vähennyskelpoinen? Jos tarkoittaa, miten velkakirja arvostetaan eli mistä hinnasta se on lupa myydä?
3. Voiko päätöksestä tehdä sen yleistyksen, että kaikenlaiset velka- ja sitoumuspaperit ovat vastedes verotuksessa samassa asemassa, kunhan niiden arvo joko noteerataan jollain foorumilla tai voidaan muulla tapaa määritellä markkinaehtoisesti? Päätös voisi silloin tietyin ehdoin koskea myös yksityishenkilöiden välisiä velkoja.
4. Muuttaako tämä myös Talvivaaran osakkeen arvonmenetyksen verokohtelua? Verottajahan taputteli tapauksen siten, että koska itse emofirma ei ole kanttuvei, lopullista luovutustappiota ei synny TVL 50§:n perusteella, mutta osake on mahdollista myydä pörssin ulkopuolella vaikka yhden euron nimellishintaan(herra A myy herra B:lle ja päinvastoin), jolloin tappion saa vähentää.
@Bernstein: 1. Ennakkoratkaisu koskee hakijaa kyseisille vuosille hänen hakemaansa ongelmaa. Edellytyksenä on, että hän toimii myös niinkuin asiansa on esittänyt. KHO ratkaisu kertoo, miten lakia tulkitaan ongelman osalta eli tämä ratkaisu säilyy myös vuoden 2018 jälkeenkin niin pitkään kunnes laki muuttuu tai KHO katsoo vastaavanlaisessa tapauksessa lakia tulkittavan toisella tavalla.