Tammikuussa markkinoilla tapahtui jotain mitä markkinat eivät osanneet odottaa, huomauttaa ekonomisti Tuomas Malinen.
Tammikuun osakemarkkinoiden kurssilaskun syynä on pidetty kohonneita inflaatio-odotuksia. Yhdysvaltojen työministeriön helmikuussa julkaisemien tilastojen mukaan kuluttajahinnat nousivat kuukausitasolla 0,5 prosenttia. Pohjainflaatio nousi 0,3 prosenttia. Nousu oli suurin sitten viime vuoden tammikuun. Pohjainflaatiossa ei huomioida energian ja ruuan hintoja, jotka vaihtelevat herkästi.
Kohonnut inflaatio on nostanut markkinakorkoja.
Taalerin päästrategi Tuomas Komulainen varoitti viime viikolla, että tämä korkojen nousu muuttaa sijoitusympäristön entistä vaikeammaksi.
”Vuosien 2018 – 2019 aikana korjausliikkeet ja volatiliteetti lisääntyvät osakkeissa ja riskisissä HY- ja EM-lainoissa. Lähikuukausina paljon riippuu siitä, kuinka paljon ja koska korkojen nousu vaikuttaa tulevaan talouskasvuun 2H2018 – 2020. Eli kuinka paljon ylivelkaantuneille sijoittajille tulee ongelmia, tapahtuuko isoja yrityskonkursseja tai kehittyvien maiden talousongelmia jne. Jos nämä jäävät vähäisiksi, talouskasvu voi jatkua hyvällä tasolla myös 2019”, Komulainen toteaa.
Inflaation nousun vaikutukset osakemarkkinoihin on kuitenkin vain osatotuus, väittää GnS Economics -yhtiön toimitusjohtaja ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen blogissaan.
Ekonomistin blogikirjoituksen otsikko on dramaattinen. ”Lopun alku” -otsikoidussa jutussaan Malinen maalaa synkän kuvan finanssimarkkinoiden näkymistä.
Malinen kiinnittää huomiota erityisesti Yhdysvaltojen keskuspankin, Fedin rahapolitiikan suunnanmuutokseen.
”Monelta jäi huomaamatta eräs tammikuun historiallinen tapahtuma. Yhdysvaltain keskuspankki aloitti ensimmäisenä keskuspankkina määrällisen tiukentamisen, missä se systemaattisesti poistaa velkakirjoja taseestaan. Tammikuun lopussa Fedin velkakirjaomistukset olivat jo pienentyneet 30 miljardilla dollarilla (kokonaisomistukset ovat edelleen hieman yli 2400 miljardia)”, Malinen toteaa.
Ekonomistin mukaan tämä käänne yhdistettynä verouudistuksen luomaan lisävelkaantumiseen on ollut keskeinen tekijä sekä korkojen nousun että osakemarkkinoiden laskun taustalla. Syy ei siis olisikaan inflaatio-odotukset.
”Yksinkertaistettuna, markkinalikviditeetin väheneminen asetti pankit, joilta Fed oli velkakirjat pääsääntöisesti ostanut, sekä sijoittajat uuteen tilanteeseen. Tätä markkinat eivät ilmeisesti osanneet kunnolla ennakoida, korot alkoivat nousta ja erittäin korkean arvostustason osakemarkkinoihin iski paniikki. Perjantaina lasku näytti pysähtyvän, mutta paluuta viime vuosien ”uuteen normaaliin” ei ole”, Malinen selventää.
Fedin aikomuksena on poistaa velkakirjoja taseestaan 420 miljardin dollarilla tänä vuonna, ja ensi vuonna tahti kiihtyy jo 600 miljardiin dollariin.
Edessä oleva muutos on historiallinen – ja peruuttamaton, Malinen varoittaa.
”Kun EKP samalla on luopumassa ostoistaan ja Japanin sekä Kiinan keskuspankit ovat hillinneet velkakirjaostojaan, on rahoitusmarkkinoilla edessään peruuttamaton muutos. Ennusteemme mukaan (ks. kuvio alla) keskuspankkien keinotekoinen likviditeetti lopettaa kasvamisensa tämän vuoden toisen ja kolmannen kvartaalin aikana, ja se alkaa supistua heti ensi vuoden alussa. On syytä huomioida, että globaalisi keskuspankkien tase ei ole koskaan pienentynyt. Keskuspankit toisin sanoen yrittävät jotain, mitä ei ole koskaan aikaisemmin tehty.”
Keskuspankkien määrällinen keventäminen nosti velkakirjojen hintoja ja siten laski korkoa. Alentunut korko sai sijoittajat hakemaan korkeampaa tuottoa osakemarkkinoilta ja myös esimerkiksi roskalainojen markkinoilta. Malisen mukaan tämä keskuspankin määrällinen elvytys nosti osakkeiden arvoja ja vähensi niiden volatiliteettia ”syöttämällä kuukausittain vakioisen määrään keinotekoista likviditeettiä globaaleille rahoitusmarkkinoille”.
Nyt tämä keskuspankkien ”tuki” osakemarkkinoille on poistumassa.
”Osakkeet voivat vielä hetkellisesti nousta, mutta ilman keskuspankkien radikaalia politiikkamuutosta, nk. härkämarkkina, eli osakkeiden trendinomainen nousu, on päättynyt”, ekonomisti varoittaa.
Kun vielä huomioidaan osakkeiden korkea arvostus- ja riskitaso, on syytä varautua osakemarkkinoiden suurempaan heiluntaan, korjausliikkeisiin ja jopa romahdukseen, Malinen ennustaa.
