Maan työministeriön keskiviikkona julkaisemien tilastojen mukaan kuluttajahinnat nousivat kuukausitasolla 0,5 prosenttia.
Pohjainflaatio nousi 0,3 prosenttia. Nousu oli suurin sitten viime vuoden tammikuun. Pohjainflaatiossa ei huomioida energian ja ruuan hintoja, jotka vaihtelevat herkästi.
Kuluttajahintaindeksi nousi vuoden takaiseen verrattuna 2,1 prosenttia. Pohjainflaatio nousi vuoden takaiseen verrattuna 1,8 prosenttia. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
USA:n kuluttajahintojen tammikuun nousu oli odotettua vahvempaa. Ekonomistit olivat odottaneet 1,7 prosentin pohjainflaatiota. Kuluttajahintaindeksin nousuksi ekonomistit odottivat 1,9 prosenttia.
Ennakkoon ounasteltiin, että odotuksia korkeampi inflaatio loisi jälleen laskupaineita osakemarkkinoille. Yhdysvaltojen kiristyvä inflaatio luo pohjaa rahapolitiikan kiristämiselle. Lisäksi markkinakorot hinnoittelevat jatkuvasti inflaatio-odotuksia.
Inflaation kiihtyminen saikin markkinakorot nousuun, mutta osakekurssit pysyivät plussalla. USA:n 10-vuoden velkakirjan korko nousi keskiviikkona noin klo 20.40 Suomen aikaa jo yli 2,9 prosentin.
S&P 500 -osakeindeksi on tällä hetkellä peräti yli 1,5 prosenttia plussalla.
Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius kommentoi USA:n inflaatiolukuja Twitterissä.
”Hinnat nousseet USA:ssa alkuvuonna ja vähittäiskaupan kasvu samanaikaisesti hidastunut. Onko kyse kylmästä säästä tai jostain muusta väliaikaisesta? Vai siitä, ettei kuluttajalle voi siirtää kohonneita kustannuksia kysynnän kärsimättä? Tätä osakemarkkinat nyt pohtivat”, Helenius kirjoittaa.
Hinnat nousseet USA:ssa alkuvuonna ja vähittäiskaupan kasvu samanaikaisesti hidastunut. Onko kyse kylmästä säästä tai jostain muusta väliaikaisesta? Vai siitä, ettei kuluttajalle voi siirtää kohonneita kustannuksia kysynnän kärsimättä? Tätä osakemarkkinat nyt pohtivat. pic.twitter.com/C3U5iVzw4D
— Tiina Helenius (@HeleniusTiina) 14. helmikuuta 2018
Pitkien jenkkikorkojen nousu on jatkunut kiivaana joulukuun puolesta välistä lähtien. Tuolloin 10 vuoden velkakirjan korko oli noin 2,35 prosenttia ja sen jälkeen korko on vähitellen lähestynyt kolmen prosentin tasoa.
Tämän hetken iso kuva sijoitusmarkkinoilla on, että korkojen nousu muuttaa sijoitusympäristön entistä vaikeammaksi, arvioi Taalerin päästrategi Tuomas Komulainen.
”Vuosien 2018 – 2019 aikana korjausliikkeet ja volatiliteetti lisääntyvät osakkeissa ja riskisissä HY- ja EM-lainoissa. Lähikuukausina paljon riippuu siitä, kuinka paljon ja koska korkojen nousu vaikuttaa tulevaan talouskasvuun 2H2018 – 2020. Eli kuinka paljon ylivelkaantuneille sijoittajille tulee ongelmia, tapahtuuko isoja yrityskonkursseja tai kehittyvien maiden talousongelmia jne. Jos nämä jäävät vähäisiksi, talouskasvu voi jatkua hyvällä tasolla myös 2019”, Komulainen toteaa.
That’s how the US #inflation surprise looks like. pic.twitter.com/fE1bPloGJY
— Holger Zschaepitz (@Schuldensuehner) 14. helmikuuta 2018
Consumer Prices Jump in Sign of Firming #Inflation; U.S. consumer prices rose 0.5% in January, up 2.1% on the year @HarrietTorryhttps://t.co/c9Xs4dw7aI via @WSJ pic.twitter.com/FW5hDZYHER
— Mo Hossain (@MoHossain) 14. helmikuuta 2018
