Kaivopuiston arvokkaimpiin rakennuksiin lukeutuvassa Marmoripalatsissa on tullut myyntiin 136 neliön huoneisto, jonka velaton hintapyyntö on 2 580 000 euroa. Neljän huoneen koti on talon puutarhakerroksessa.
Neliöhinnaksi muodostuu noin 18 970 euroa. Hoitovastiketta kertyy 1 088 euroa kuukaudessa, ja kohde on osakehuoneisto taloyhtiössä Asunto Oy Helsingin Marmoripalatsi.
Asunto peruskorjattiin vuonna 2023, otettiin käyttöön 2024 ja on ollut sen jälkeen asumaton. Kahden makuuhuoneen kotiin kuuluu Calacatta-marmorilla viimeistelty kylpyhuone, sauna, Gaggenaun kodinkonein varusteltu keittiö sekä puutarhaan avautuva loggia kesäkeittiöineen.
Asunnon yhteydessä on mahdollista ostaa kaksi autohallipaikkaa, kumpikin 200 000 euron hintaan. Kaari-ikkunat ja vehreät näkymät antavat tiloille myyjän mukaan lähes välimerellisen tunnelman.
Rakennus itsessään on osa Suomen arkkitehtuurihistoriaa. Vuonna 1918 valmistuneen Marmoripalatsin suunnitteli Eliel Saarinen, ja julkisivun järeät marmorilohkareet louhittiin Särkisalon Förbystä.
Myyntiesitteessä asuntoa luonnehditaan ”kaupunkikodin mestariteokseksi”. Talo on suojeltu, ja koko Kaivopuisto kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Saarisen kaupunkipalatsi sai takaisin asukkaat
Marmoripalatsin rakennutti ruukinpatruuna August Keirkner puolisonsa Lydia Keirknerin kanssa kodiksi ja taidekokoelmansa sijoituspaikaksi. Pitkään sairastellut Keirkner kuoli vuonna 1918 ennen talon valmistumista, ja leski asui palatsissa 1930-luvun loppupuolelle.
Saarisen ajatuksena oli vastakohtien talo: vaalean marmorijulkisivun taakse kätkeytyi tumma ja ylellinen sisustus. Kansallisromantiikkaa ja klassismia yhdistävä rakennus jäi yhdeksi arkkitehdin viimeisistä yksityistaloista.
Vuonna 1937 talon osti paperitehtailija Rudolf Walden, josta tuli myöhemmin puolustusministeri. Sotavuosina palatsissa kävi Waldenin vieraana muun muassa marsalkka Gustaf Mannerheim.
Waldenin kuoleman jälkeen rakennus siirtyi pitkäksi aikaa oikeuslaitoksen käyttöön. Siellä istuivat vuosikymmenten ajan Helsingin hovioikeus ja sittemmin työtuomioistuin, joka poistui tiloista vuonna 2012.
Vuosia tyhjillään ollut palatsi vaihtoi omistajaa huhtikuussa 2019, kun kiinteistösijoitusyhtiö HGR Property Partners osti sen 6,6 miljoonalla eurolla. Perusteellisen saneerauksen jälkeen rakennus palasi alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa eli asumiseen.
Kaivopuisto syntyi venäläisen hienoston kylpyläksi
Kaupunginosan tarina alkoi 1830-luvulla, kun liikemies Henrik Borgströmin johtama yhtiö perusti niemen kärkeen kylpylän puistoineen. Kaivopuiston kylpylästä tuli nopeasti Pietarin seurapiirien suosikkikohde.
Taustalla oli politiikka. Keisari Nikolai I oli kieltänyt venäläistä aatelia matkustamasta Keski-Euroopan kylpylöihin, joten Helsingistä tuli pariksi vuosikymmeneksi kosmopoliittinen kylpyläkaupunki.
Puiston itäosa jaettiin huvilatonteiksi, joille kohosi näyttäviä kartanomaisia huviloita. Kylpyläelämän loistokausi taittui 1850-luvulla, kun koleraepidemiat ja Krimin sota karkottivat kesävieraat, ja sodan jälkeen keisarin asettama matkustuskielto purettiin.
Kylpyläyhtiön käyttöoikeus Kaivopuistoon palautui kaupungille 1880-luvulla, ja alueesta muodostettiin yleinen puisto. Itäosan huvilatontit sen sijaan myytiin yksityisomistukseen, ja moni niistä on sittemmin siirtynyt suurlähetystöjen ja lähettiläiden virka-asunnoiksi.
Nykyään Kaivopuisto tunnetaan Helsingin diplomaattikaupunginosana, jonka kaduilla sijaitsevat muun muassa Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan edustustot.
Asukkaita ahtaalla niemellä on vähän. Vajaan puolen neliökilometrin kaupunginosassa heitä oli vuoden 2020 lopussa vain reilut 400.
Helsingin kallein postinumero
Marmoripalatsi sijaitsee postinumeroalueella 00140, joka on Tilastokeskuksen tilastoissa Helsingin kallein. Kaivopuiston vanhojen osakeasuntojen keskineliöhinta oli loppuvuonna 2025 noin 8 700 euroa.
Suhteessa tähän Marmoripalatsin asunnon lähes 19 000 euron neliöhinta on yli kaksinkertainen. Hinnoittelu nojaa harvinaiseen rakennukseen ja lähes uudisrakentamista vastaavaan saneeraukseen tavanomaisen aluehinnan sijaan.
Yleinen markkinatilanne on ollut vaisu. Helsingissä vanhojen asuntojen hinnat ovat viime vuoden aikana laskeneet, ja alkuvuonna 2026 kaupungin keskineliöhinta liikkui reilussa 5 000 eurossa.
Kaivopuiston kaltaisella arvoalueella tarjonta on ohutta ja kaupat harvassa. Kalleimmat kohteet myydään usein pienelle joukolle ostajia, eikä hintapyyntö aina kerro toteutuvasta kauppahinnasta.
Marmoripalatsissa on tarjolla muitakin koteja. Myyntiesitteen mukaan talosta löytyy myös hiljaisessa myynnissä oleva asunto, josta kiinnostuneita kehotetaan tiedustelemaan erikseen.
