Pelkoindeksinä tunnettu VIX-indeksi mittaa osakemarkkinoiden odotettua volatiliteettia. Volatiliteetti tarkoittaa heiluntaa ja indeksin arvo lasketaan S&P500-indeksin optioihin perustuen.
Korkea lukema tarkoittaa sitä, että kurssiheiluntaa on luvassa. Viimepäiväisten osakkeiden arvostusten korjaantumisen seurauksena osakemarkkinoiden pelkokerroin on saanut reippaasti nostetta.
Pelkoindeksi ja sen tuoma noste
Pelkokerroin siis mittaa markkinoiden odotuksia, mutta nykyään sillä on toinenkin mielenkiintoinen funktio, siitä on nimittäin tehty sijoitustuote.
Pörssinoteerattujen tuotteiden joukosta löytyy myös VIX-indeksiä seuraamaan pyrkiviä tuotteita. Pelkokerroin mitataan siis optioihin perustuen, joten sitä voidaan pyrkiä jäljittelemään optioita ostaen. Pelkokerrointa seuraavaa tuotetta voi periaatteessa käyttää salkun suojaukseen.
Epävakailla markkinoilla osakkeiden hinnat laskevat, mutta tätä laskua pehmentää VIX-indeksiä seuraamaan pyrkivä tuote. Lyhyellä aikavälillä salkunsuojaus toimii, kuten kuvasta näkyy.
Salkun suojauksessa ongelmana on, että se maksaa. Hiukankin pidemmällä aikavälillä nähdään, että salkun suojaaminen VIX-indeksiä seuraavalla tuotteella ei ehkä ole kovinkaan hyvä idea.
Käänteinen pelkoindeksi ja sen tuoma tuho
Koska pelkokerrointa seuraava tuote tuottaa alhaisen volatiliteetin aikana tasaista tappiota, on markkinoille kehitetty monimutkaisia VIX-indeksiä käänteisesti seuraavia tuotteita. Tämä ei ole mitenkään ongelmatonta.
“VelocityShares Daily Inverse VIX Short Term linked To SP 500 VIX Short Fut Exp 4 Dec 2030 (XIV)” on noussut kovaa vauhtia viimeiset kaksi vuotta.
Nämä monimutkaiset tuotteet ovat kuitenkin käytännössä käyneet lähes arvottomaksi viimeaikaisen pelkokertoimen nousun myötä.
Kolmen pelkokerrointa käänteisesti seuraavan tuotteen alamäki on ollut niin voimakasta, että niiden kaupankäynti keskeytettiin.
Credit Suisse ilmoittanut purkavansa pelkokerrointa käänteisesti seuraavan XIV-tuotteensa ja hyvittävän jäljelle jäävän osuuden rahana. Vastaavasti ProShares ilmoitti, että vahvat tappiot vahvistavat oman tuotteensa tavoitteen seurata pelkokerroinindeksiä onnistuneeksi, ja että he pyrkivät jatkamaan rahastonsa hallinnointia entiseen tapaan.
Pelkokerroin ei ole mikään osakeindeksi ja pelkokertoimeen perustuvissa tuotteissa on se riski, että sijoittaja ei oikeasti ymmärrä mihin sijoittaa. Lisäksi tuotteet pyrkivät seuraamaan pelkokerroinindeksiä, mutta koska kyseessä ei ole osakeindeksi, eivät tuotteet kuitenkaan käyttäydy yksi yhteen indeksin kanssa. Vanha viisaus on, että sijoita vain siihen mihin ymmärrät. Toinen on se, että riski ja tuotto käyvät käsi kädessä. Jos sijoittajan saama tuotto on kova, on todennäköisesti myös sijoittajan ottama riski kova.
Tulisiko säätelyä lisätä?
Reuters kertoo, että maailman isoin varainhoitaja BlackRock varoittaa riskeistä ja vaatii käänteisille pörssinoteeratuille tuotteilla (exchange traded product, ETP) voimakkaampaa valvontaa.
BlackRockin mukaan käänteiset ja moninkertaisesti vivutetut pörssinoteeratut tuotteet eivät ole pörssinoteerattuja rahastoja (ETF-rahastoja), eivätkä ne käyttäydy ETF-rahastojen tapaan markkinaturbulenssissa.
BlackRock tarjoaa ETF-tuotteita iShares tuotemerkillä, mutta se ei itse tarjoa ETP-tuotteita. Black Rock haluaisikin, että lainsäätäjä erittelisi ETF-tuotteet ja ETP-tuotteet eri kategorioihin, jotta kuluttajat voisivat paremmin tunnistaa näihin tuotteisiin liittyvät riskit. Credit Suissen XIV-tuote kuuluu kuuluu ETN-kategoriaan (exchange traded note).
BlackRock hallinnoi asiakkaidensa varoja 5,7 biljoonan dollarin edestä ja sillä on ETF-rahastoja 1,4 miljardin dollarin edestä. ETF-rahastojen hoitajat ovat viime aikoina menestyneet sijoittajien siirtäessä rahaa aktiivisista rahastoista kuiluiltaan edullisempiin tuotteisiin.
Perinteisten osakeindeksejä seuraavien ETF-rahastojen rinnalle on noussut tuotteita, jotka seuraavat osakeindeksiä moninkertaisella vivulla joko suoraan tai käänteisesti.
