Tiedämme, että suhteet, ravitsemus, uni ja liikunta vaikuttavat myönteisesti mahdollisuuksiimme menestyä. Saatamme kuitenkin unohtaa, miten paljon päivittäinen kielenkäyttömme voi vaikuttaa menestykseen. Sanoilla on paljon enemmän valtaa, kuin arvaammekaan.
Emme usein kiinnitä huomiota siihen, mitä sanoja käytämme päivittäisessä elämässämme. Voimme huomaamattamme käyttää sanoja ja lauseita, jotka kertovat epävarmuudesta tai itseluottamuksen puutteesta. Jos emme kiinnitä huomiota kielenkäyttöömme, voi olla, että ne estävät tiemme menestykseen.
Inc. –sivusto paljastaa neljä myrkyllistä sanaa, joiden käyttäminen voi estää sinun menestymistä liike-elämässä. Pohdi, käytätkö sinä näitä sanoja paljon.
1. Ehkä
Tätä sanaa käytetään monesti, sillä yritetään olla mukavia ihmisiä. Todellisuudessa, tätä sanaa käytetään usein siksi, että ollaan liian pelokkaita sanomaan ei.
”Ehkä” on heikko sana ja heijastaa epävarmuutta. Jotta menestyisit liike-elämässä, sinun on oltava varma itsestäsi sekä päätöksistäsi ja eikä ”ehkä” sana edesauta kumpaakaan. Muiden voi olla vaikea luottaa sinuun tai he eivät usko sinua, jos kuulostat epävarmalta. Sano mielummin kyllä tai ei.
2. Yritän
”Yritän saada tämän projektin valmiiksi perjantaihin mennessä”. ”Yritän syödä terveellisemmin.”
Jos ”yrität”vain tehdä asioita, saattaa olla, ettet saa mitään aikaiseksi. Tämän sanan käyttö voi estää sinua sitoutumasta täysin tekemiseen. Tee tai älä tee, äläkä vain yritä tehdä.
3. Haluan
Tämän sanan käytössä ei päällisin puolin ole mitään väärää. Kuitenkin, sen sijaan että sanoisit ”haluan syödä terveellisemmin” tai ”haluan menestyä töissä” voisit hyvin sanoa ”syön terveellisemmin” tai ”menestyn töissä”. ”Haluan” sanan käyttö ei ole tarpeeksi vakuuttavaa ja osoittaa epävarmuutta.
4. Pian
”Aion kirjoittaa pian kirjan” tai ”Aion perustaa yrityksen pian”.
”Pian” sanan käyttö on vähän sama asia, kun viivyttely. Siirrät asioita tulevaisuuteen, mutta et oikeastaan määrittele milloin teet sen (toisin sanoen, asia ei tule koskaan tehdyksi).
Sanat voivat voimaannuttaa
Sanat eivät ole yhdentekeviä, vakuuttaa Entreprenur-sivusto. Oikeat sanat voivat rakentaa suhteita töissä ja henkilökohtaisessa elämässä ja niillä voi olla merkittävä vaikutus itseesi ja muihin. Valitse sanasi siis huolellisesti. Yksi negatiivinen kommentti voi pilata yhden henkilön päivän tai toisaalta yksi myönteinen ja rohkaiseva kommentti voi tuoda merkittävän määrän iloa toisen ihmisen elämään.
Sanoilla on mieletön määrä valtaa ja niiden merkitys on usein helppo sivuuttaa. Menestyneet ja itsevarmat ihmiset käyttävät päättäväisiä sanoja. Kertooko sinun kielenkäyttö itsevarmuudesta vai ei? Muista, että tapa, asenne ja sävy, jolla puhut heijastaa kuka sinä olet henkilönä ja sanat ja lauseet, joita käytät voi voimaannuttaa sinut ja ympärilläsi olevat ihmiset.
Sano jokainen sana, kuin se olisi sinun viimeinen sanasi.
Päinvastoin – menestyt paremmin juuri noita sanoja käyttämällä. Kyse on vain sanojen oikeasta asettelusta. Jos huomaa, että työhaastattelija on kiinnostunut, haastattelun lopuksi sanat voi asettaa vaikka näin:
”Haluan teille töihin, joten ehkä yritämme pian sopia myös siitä palkasta.”
Kun kyse on omasta elämästäsi ja hyvinvoinnistasi mainittuja sanoja on syytä välttää – haluan laihduttaa, yritän kuntoilla, lopetan tupakoinnin pian ovat itseäsikin stressaavaa sanahelinää. Työasioissa taas menestyt paremmin kun aina käytät noita ja useita vastaavia – yritän tehdä, haluan sitoutua, teen sen pian. Vielä parempi ja liukkaampi työelämän teflon syntyy kun puhut passiivissa – yritetään tehdä, halutaan sitoutua, se tehdään pian. Tralalaa ! Paitsi että koko homma vesittyy ei syyllistäkään voi tunnistaa. Kuuntele mitä ympärilläsi puhutaan !
Sanat ovat todellakin vallankäytön väline, erityisesti kun on kyse sanojen virallisista tai poliittiselle medialle mieluisista merkityksistä. ”Turvallisuus” ei suinkaan palvele kansalaista tai asiakasta, vaan on tarkoitettu virkailijan tai asiakaspalvelijan mukavuutta lisäämään sekä pitämään valta palvelutiskin virallisella puolella. ”Tietosuoja” eli suomeksi tiedon panttaaminen ei suojele esim. potilasta, vaan päinvastoin estää lääkäriä saamasta kriittistä tietoa kun sitä kipeästi tarvittaisiin.
Median rakastama ”vihapuhe” on sama asia kuin nyky-Venäjän ”terrorismi” tai ex-NL:n revisionismi, joilla vallanpitäjä saa juridisesti tai ainakin retorisesti pätevän syyn pistää toisinajattelijat vankilaan. ”Natsi” tai ”äärioikeistolainen” ovat uudelleen nimettyjä ”kansanvihollisia”. Myös ”suvaitsevaisuudelle” löytyy analoginen käsite lähihistoriasta, nimittäin ”toverillisuus” tai ”puolueuskollisuus”.
Yrityselämässä jokainen työhaastattelu ja asiakaskontakti on tilaisuus vallankäyttöön, mutta toisaalta vaaranpaikka, jossa itse voi huomaamattaan joutua sanan saralla altavastaajaksi. Sanojen merkitysten uusjako ja valtapeli sen tiimoilta on hyvä tiedostaa, koska muussa tapauksessa altistaa itsensä poliittiselle aivopesulle ja pahoittaa mielensä heti kun joku ”sanasokea” pomo tai kollega päästää suustaan sammakon.
Sanomisiaan ei toisaalta kannata jännittää ja varoa niin ettei saa suutaan auki kun on sanomisen paikka. Koska sanojen merkityksiä ei ole kiveen hakattu kuten fysikaalisten suureiden, vastuu siirtyy vähintään puoliksi sanojalta kuulijalle.