Metsäteollisuus ry:n mukaan sahat äärirajoilla puukustannusten nousun takia.
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-kesäkuussa puuta 18 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän. Puukauppa käy vilkkaana ja raakapuukustannukset ovat nousseet huomattavasti. Avoimeen metsävaratietoon perustuva digitalisaation kehitys näkyy jo monilla osa-alueilla käytännössä.
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-kesäkuussa yksityismetsistä 21 miljoonaa kuutiota puuta. Tämä oli peräti 59 prosenttia enemmän kuin vastaavan ajan kymmenen vuoden keskiarvo. Alkuvuoden ostomääriä ovat kasvattaneet myös alueelliset lumituhot.
Tukkien ostomäärä oli 9,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin viime vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kuitupuun ostomäärä, 10,7 miljoonaa kuutiota, oli 17 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.
Raakapuukustannusten nousu heikentää metsäteollisuuden kilpailukykyä.
Metsäteollisuus ry:n mukaan kuusitukin kantohinta on noussut 15 prosenttia viime vuoden kesäkuusta, mäntytukin 13 ja koivutukin 10 prosenttia. Kuusikuitupuun kantohinta on noussut 17 prosenttia ja mänty- sekä koivukuidun kantohinta 10-13 prosenttia viime vuodesta.
Kesäkuussa mänty- ja kuusitukista maksettiin keskimäärin 62–66 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 36 ja 68 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 48 euroa kuutiolta ja vaihteli 31 ja 52 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 17–20 euroa kuutiolta ja hinta vaihteli 11 ja 23 euron välillä.
Kantohintojen vaihteluun on useita syitä.
Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Puun hinta saattaa siis vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.
Pöyryn kansainvälisen kustannusvertailun perusteella Suomessa on kilpailijamaihin verrattuna korkeat puukustannukset.
Kustannusten nousu heikentää kaiken metsäteollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Sahateollisuuden raaka-ainekustannukset ovat kaksi kolmasosaa tuotantokustannuksista, joten kansainvälisesti kustannuskilpailukyvytön puuraaka-aine uhkaa erityisesti sahatavaratuotantoa ja sen kasvua Suomessa.