Kumppaniblogit

Harhaanjohtava markkinointi pankkien tarjoamissa sijoitusrahastoissa

Viime vuosina talousalan medioissa on noussut pinnalle puhetta pankkien rahastojen hinnoittelusta ja tuotoista aktiivisesti sekä passiivisesti hoidetuiden rahastojen välillä.

Aktiivisesti hoidetussa rahastossa, salkunhoitaja pyrkii voittamaan rahaston vertailuindeksin. Tällöin siis kyseisellä rahastolla pyritään tuottamaan sijoittajalle parempaa tuottoa, mitä vastaava vertailuindeksi tuottaisi. Rahastonhoitaja pyrkii saamaan rahastolleen parempaa tuottoa muun muassa valitsemalla osakkeita, jotka tuottavat paremmin kuin vertailuindeksin osakkeet tai sijoittamalla eri sektoreilla tai toimialoilla vallitseviin riskitekijöihin, jolloin riskin kasvattamisella pyritään saamaan suuremmat tuotot. Aktiivista rahastonhoitamista voi myös olla se, että rahastonhoitaja käy rahaston sisällä olevilla tuotteilla aktiivisesti kauppaa. Passiivinen rahasto taas vastaavasti tarkoittaa sitä, että rahaston osakkeiden painotukset noudattavat vertailuindeksin painotuksia. Tällöin myös rahaston tuotto on lähes identtinen vertailuindeksin tuoton kanssa. Aktiivisesta salkunhoidosta veloitetaan myös suuremmat palkkiot ja hallinnointikulut kuin passiivisesta rahastosta. Aktiivisen salkun tuotto harvoin kuitenkaan voittaa vertailuindeksiään.

Tästä epäsuhdasta herää kysymys, onko oikein, että pankit Suomessa saavat käyttää harhaanjohtavaa markkinointia aktiivisten rahastoidensa markkinoinnissa ilman, että siihen puututaan?

Onko oikein, että aktiivisen salkunhoidon kulut ovat usein 1,5-2% mutta silti iso osa aktiivisesti hoidetuista rahastoista jää vertailuindeksinsä varjoon? Indeksirahaston kulut vastaavasti ovat 0,4-0,8% ja tuotto monissa tapauksissa siis sama tai jopa parempi kuin aktiivisilla rahastoilla. Pitkällä sijoitushorisontilla aktiivisen salkunhoidon keskimääräiset kahden prosentin kulut syövät sijoituksen arvosta jopa kolmanneksen pois.

Sijoitustutkimuksia tekevän Morningstarin mukaan noin 20 prosenttia eurooppalaisiin yhtiöihin sijoittavista aktiivisista osakerahastoista on piiloindeksoituja. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseessä olevaa rahastoa markkinoidaan aktiivisesti hoidettuna, vaikka se etupäässä jäljittelee indeksin kehitystä.

Esimerkiksi Tanskassa pankkien pitää jo raportoida rahastoidensa aktiiviosuus paikalliselle valvojalle säännöllisin väliajoin ja muissa Pohjoismaissa, pois lukien Suomi, sijoitusrahoitusalan etujärjestöt ovat antaneet suosituksensa rahastoiden aktiiviosuuden julkaisemiselle. Suomessa Finanssialankeskusliitto ei ole vielä avannut silmiään kasvavalle ongelmalle. Mutta niinhän se sanontakin menee, että sitä mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi kymmenen vuotta jäljessä.

Sijoitusrahastojen markkinointi

Sijoitusinstrumenttien markkinoinnista säädetään muun muassa arvopaperimarkkinalaissa (746/2012)sijoitusrahastolaissa (48/1999)laissa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä (1070/2017) sekä kuluttajansuojalaissa (38/1978).

Lisäksi sovelletaan suoraan Euroopan unionin asetuksia komission delegoidusta asetuksesta (EU) 2016/301 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täydentämisestä esitteen hyväksymistä ja julkistamista ja mainontaan liittyvien ilmoitusten levittämistä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla sekä komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 muuttamisesta.

Näiden lisäksi sijoitustuotteiden markkinointiin liittyvät vielä kymmenen Euroopan unionin direktiiviä, kuten esimerkiksi Neuvoston direktiivi 84/450/ETY (31984L0450), joka on annettu 10.9.1984 koskien harhaanjohtavaa mainontaa jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä.

Yhtenäinen laki, asetukset, direktiivi, määräykset ja suositukset pyrkivät siihen, että finanssipalveluiden markkinoinnissa annettu tieto:

  1. On selkeää, ymmärrettävää ja tasapuolista sekä keskittyy markkinoitavan finanssipalvelun tai -tuotteen olennaisiin ja keskeisiin ominaisuuksiin,
  2. Markkinoinnissa annetun tiedon perusteella saa oikean kuvan tarjotusta palvelusta tai tuotteesta,
  3. Markkinointi sisältää asiakkaan taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot ja, että
  4. Tiettyä finanssipalvelua tai -tuotetta markkinoitaessa asiakkaan taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaisia periaatteita noudattaen riippumatta siitä, mikä finanssialan yritys palvelua tai tuotetta tarjoaa.

Sijoitusrahastolain 89 §:n mukaan sijoitusrahaston rahasto-osuuksia ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Arvopaperimarkkinalain 1 luvun 3 § sekä sijoituspalvelulain 10 luvun 2 §, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 39 § ja 4 luvun 11 § ja joukkorahoituslain 11 § edellyttävät, että tieto, jonka totuudenvastaisuus tai harhaanjohtavuus käy ilmi tiedon esittämisen jälkeen ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla. Finanssivalvonta suosittaa, että sijoitusrahastojen markkinoinnissa kuvataan rahaston noudattama sijoituspolitiikka käyttäen sellaisia ilmaisuja, joita ei-ammattimainen sijoittaja pystyy kohtuullisella perehtymisellä ymmärtämään. Finanssivalvonta myös suosittaa, että jos sijoitusrahastojen markkinoinnissa käytetään vertailuindeksejä, edellä esitetyt kriteerit otetaan huomioon vertailuindeksiä valittaessa. Vertailuindeksin tulisi olla vertailukelpoinen suhteessa sijoitusrahaston noudattamaan sijoituspolitiikkaan ja vertailussa tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää tuottoindeksejä.

Sijoituspalvelulain 10 luvun 2 §:n, sijoitusrahastolain 89 §:n, kuluttajansuojalain 2 luvun 4§:n ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus.Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan edellä mainitut lain säännökset tarkoittavat, että mainos pitää voida tunnistaa mainokseksi ilman, että siihen tutustuu tarkemmin.

Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n mukaan:

markkinoinnissa tai asiakassuhteissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.

Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan edellä mainitut lainsäännökset tarkoittavat, että markkinoinnissa ei tule käyttää harhaanjohtavasti laissa määriteltyjä termejä tai termejä, joilla on vakiintunut merkityssisältö. Markkinoinnissa tulee myös määritellä ne keskeiset termit, joilla ei ole vakiintunutta merkityssisältöä. Jos markkinoinnissa käytetään esimerkiksi termejä pääomaturva, osaketalletus tai käänteinen indeksilaina, aineistosta tulee käydä ilmi, mitä termillä tarkoitetaan. Finanssivalvonta myös suosittaa, että mainoksessa vältetään sellaisten lyhenteiden käyttämistä, jotka eivät ole jokapäiväisessä käytössä tunnettuja. Esimerkiksi lyhenteen p.a. lisäksi tulisi kertoa, että kyseessä on vuotuinen korko.

Piiloindeksointi suomalaisissa rahastoissa

Monet suomalaiset rahastot, jotka markkinoivat itseään aktiivisesti hoidettuna, eivät aktiivisuudesta huolimatta ole voittaneet rahaston vertailuindeksiä, vaikka aktiivisen salkunhoidon perusajatuksena on voittaa vertailuindeksi. Tämän lisäksi on huomattu, että suuri osa aktiivisesti hoidetuista rahastoista jäljittelee vertailuindeksiään, eikä edes pyri olemaan sijoitustrategialtaan erilainen kuin vertailuindeksinsä. Tätä kutsutaan piiloindeksoinniksi. Piiloindeksointia on vaikea havaita ja se vaatii eri tunnuslukujen laskemista. Tähän tarpeeseen Martijn Cremers ja Antti Petäjistö ovat yhdessä kehittäneet uuden Active Share -tunnusluvun, piiloindeksoinnin mittaamiseen. Active Share kertoo, kuinka paljon rahasto eroaa vertailuindeksistään. Cremers ja Petäjistö ovat asettaneet myös tavoitearvot eri tuloksille. Jos rahaston Active Share tunnusluku on alle 60 prosenttia, rahasto on piiloindeksoija. Yli 60 prosentin arvolla rahasto olisi täysin aktiivinen rahasto. Jos tunnusluku on alle 20 prosenttia, rahasto on täysin passiivinen indeksirahasto. (M. Cremers & A. Petäjistö 2009.)

Svenska YLE teki tutkimuksen, jossa se listasi eri suomalaisia rahastoja aktiiviosuuden, eli Active Share -tunnusluvun mukaan. Yksikään kuudestatoista tutkimuksen kohteena olleesta rahastosta ei ylittänyt kuudenkymmenen prosentin tavoitearvoa.

Kaikkein passiivisemmiksi osoittautuivat Danske Bankin Suomi -rahastot, joiden aktiiviosuudet olivat vain 26-33 prosentin luokkaa ja kulut parhaimmillaan jopa 1,9 prosenttia. Nordean sekä Osuuspankin rahastoissa aktiiviosuudet liikkuivat 37-43 prosentin välillä. Listan parhain oli SEB:n Finland Small Cap B, jonka Active Share -tunnusluku oli 56,7 prosenttia.

(Kuvakaappaus: Fondsparare se upp! Håller dina fonder vad de lovar? P. Sjöholm & P. Schauman. Svenska YLE. 06/2017. https://svenska.yle.fi/artikel/2017/06/04/fondsparare-se-upp-haller-dina-fonder-vad-de-lovar)

Eli summa summarum..

Pankkien toiminta rahastojen markkinoinnissa aktiivisena rahastona on mielestäni hyvän tavan vastaista tai jopa vastoin säädettyä lakia, sekä selvästi harhaanjohtavaa. Jos asiakas saa saman tuoton pienempikuluisesta passiivisesta indeksirahastosta, minkä takia hän silti kallistuisi kalliimman aktiivisesti hoidetun rahaston puoleen ja olisi vielä valmis tyytymään pienempiin tuottoihin?

Esimerkiksi kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.

Jos kuluttaja tietäisi siis, että pankin markkinoima aktiivisesti hoidettu rahasto ei loppupeleissä olekaan aktiivinen, vaan jäljittelee suoraan indeksiään, niin asiassa ei olisi mitään ongelmaa. Tällöin asiakas voi tehdä ostopäätöksen joko rahaston puolesta tai sitä vastaan. Yleensä kuitenkin pankit markkinoivat kuluttajille rahastojaan hyvän tavan vastaisesti, jolloin pankeilta unohtuu sanoa se, että tämä aktiivisesti hoidettu rahasto ei olekaan aktiivinen mutta laskutamme siitä sen mukaiset hoitopalkkiot.

Tämä täyttää kuluttajansuojassa määrätyn määritelmän harhaanjohtavista tai totuudenvastaisista tiedoista, joka on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen, jonka hän muuten todennäköisesti jättäisi tekemättä.

Lisäksi Sijoitusrahastolain 89 §:n mukaan sijoitusrahaston rahasto-osuuksia ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Tämän lisäksi Finanssivalvonta suosittaa, että sijoitusrahastojen markkinoinnissa kuvataan rahaston noudattama sijoituspolitiikka käyttäen sellaisia ilmaisuja, joita ei-ammattimainen sijoittaja pystyy kohtuullisella perehtymisellä ymmärtämään. Tämänkään kohdan mukaan, pankit eivät saisi markkinoida kallista rahastoaan kuluttajalle aktiivisesti hoidettuna, mikäli se ei sitä ole. Tällöin pankin tulisi myös ilmoittaa asiakkaalle rahaston sijoituspolitiikka selkokielellä, jota kuka tahansa ilman alaan syvemmin perehtymistä ymmärtää. Tällöin asiakkaalle pitäisi tehdä selväksi se, että kyseinen rahasto ei ole niin aktiivinen kuin sen pitäisi olla, vaan etupäässä se jäljittelee vertailuindeksiään.

Piiloindeksointiin on puututtu jo monessa muussa maassa paitsi ei Suomessa. Esimerkiksi Tanskassa pankkinen pitää raportoida rahastoidensa aktiiviosuus paikalliselle valvojalle säännöllisin väliajoin ja mikäli luvut alittavat annetut raja-arvot, he saattavat joutua korvausvelvollisiksi osuudenomistajilleen. Muissa pohjoismaissa, pois lukien Suomi, sijoitusrahoitusalan etujärjestöt ovat antaneet suosituksensa rahastoiden aktiiviosuuden julkaisemiselle. Seuraavaksi herää kysymys, minkä takia Suomen Finanssivalvonta ei halua puuttua asiaan?

Yritetäänkö tässä suojella pankkeja eikä kuluttajaa?

(Piiloindeksointi, mitä ja miksi? https://www.youtube.com/watch?v=apGauvAZjUg)

(Kulut syövät jopa kolmanneksen rahaston tuotosta pitkällä aikajänteellä. M. Paasi. Nordnet Blogi. https://blogi.nordnet.fi/piiloindeksirahasto-kuin-alkoholiton-keskiolut/)

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös