Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa vaatii tulevaan hallitusohjelmaan konkreettiset kirjaukset kaavoituksen sujuvoittamiseksi, jotta investoinnit eivät hidastu tarpeettomasti.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Kaavoitettavaa maata on saatava riittävästi, mikä edellyttää myös maanomistajalle oikeutta käynnistää kaavoitusprosessi. Kaavoitusprosessin kestolle tulisi säätää enimmäisaika. Lisäksi liian yksityiskohtaisista rakentamista koskevista määräyksistä ja materiaalipakoista on luovuttava, ja kaavoihin liittyviä valitusoikeuksia tulee rajata.
”Takkuava kaavoitus hidastaa ja jopa estää investointeja. Asuntojen kalliit hinnat etenkin kasvukeskuksissa estävät työvoiman liikkuvuutta. Merkittävä osa ongelmaa on kaavoitusprosessiin usein liittyvä valituskierre”, Linnainmaa toteaa.
Konkreettisia toimia tarvitaan
Nykyisessä hallitusohjelmassa on otettu ensiaskelia tilanteen parantamiseksi, mutta Linnainmaan mukaan seuraavan hallituksen on nostettava kunnianhimon tasoa ja otettava ohjelmaansa konkreettiset toimenpiteet kaavoituksen nopeuttamiseksi.
”Jopa suurhankkeita voi viivästyä valitusten vuoksi, eikä toisaalta pk-yrityksillä aina ole riittäviä resursseja pitkittyvien kaavoitusprosessien hoitamiseen. Tällöin suunnitellut investoinnit saattavat jäädä tekemättä kokonaan”, Linnainmaa sanoo.
Keskuskauppakamari on kirjannut kaavoitusprosessien sujuvoittamisen hallitusohjelmatavoitteisiinsa. Niiden mukaan valtion ja kaupunkiseutujen tekemien maankäytön, liikenteen ja asumisen kehittämiseen liittyvien MAL-sopimusten sitovuutta tulee lisätä. Osassa sopimuksia on esitetty konkreettisia määrällisiä tavoitteita muun muassa asuntotuotannolle ja määritelty mittareita niiden seurannalle. Osa sopimuksista on kuitenkin yleispiirteisempiä.
Lähtökohta kaavoituksen sujuvuudelle on se, että maata kaavoitetaan riittävästi. Riittävään kaavoitukseen kuuluu niin ikään, että maanomistajille annetaan subjektiivinen kaavoitusoikeus, jolla he saavat kaavoittamisen vireille.
Myös kaavoitusprosessin kestolle tulisi säätää enimmäisaika. Lisäksi on luovuttava rakentamisen hintaa tarpeettomasti nostavista ylettömän yksityiskohtaisista määräyksistä esimerkiksi asuntojen koon, kaikkia asuntoja koskevien esteettömyysvaatimusten ja kohtuuttoman kalliiden pysäköintiratkaisujen osalta. Materiaalipakoista on luovuttava ja siirryttävä materiaalineutraaliin sääntelyyn, Linnainmaa vaatii.
Valitusoikeuksia rajattava
Linnainmaa huomauttaa, että kaavoituksen keskeinen pullonkaula on usein valitusprosessi, joka pitkittää prosesseja. Ongelma pahenee entisestään, jos valitus juuttuu hallintotuomioistuimeen.
Linnainmaa ehdottaakin, että jatkossa valitusoikeuksia rajoitettaisiin. Valitusoikeus esimerkiksi pelkästään samassa kunnassa asumisen perusteella on tarpeeton. Lisäksi hallintotuomioistuinten päätöksenteolle pitäisi säätää enimmäisaika.
”Turhia valituksia saadaan karsittua edellyttämällä valittajalta intressiä asiassa esimerkiksi kyseisellä alueella asumisen perusteella. Lisäksi valitusoikeus pitää olla vain niillä, jotka ovat tehneet kirjallisen muistutuksen kaavaehdotuksesta. Myös valitusmaksujen tasoa pitää tarkastella”, hän sanoo.
Linnainmaa huomauttaa, että elinkeinoelämän lisäksi myös kuntien kaavoituksesta vastaavat viranhaltijat katsovat valitusten aiheuttavan viiveitä ja haittaavan kaavaprosessia merkittävästi. Erityisesti ne iskevät yhteiskunnallisesti merkittäviin rakennushankkeisiin, ja niiden vaikutus ulottuu kuntalaisesta rakennuttajaan saakka. Tiedot ilmenevät Rakennusteollisuus RT:n, RAKLI:n ja EK:n toteuttamasta kyselystä, johon vastasivat 50 suurimman kunnan kaavoituksesta vastaavat viranhaltijat, yhteensä 173 kaavoitusammattilaista.
