Loppuvuosi tuotti osakesijoittajille pahan pettymyksen. Tuoko tammikuuilmiö lohdusta sijoittajan pettymyksiin?
Joulukuu oli sijoitusmarkkinoilla karu ja nyt monet sijoittajat odottavat tammikuun korjaavan viime kuun vahingot. Vuoden ensimmäinen pörssipäivä olikin lupaava, kun esimerkiksi Helsingin pörssi nousi yli prosentin ja Yhdysvalloissa esimerkiksi Nasdaq 100 kipusi 0,49 prosenttia plussalle.
Perinteisesti tammikuulta on totuttu odottamaan positiivista tuottokehitystä osakemarkkinoilla.
Tammikuuilmiö on yksi tunnetuimmista sijoitusmarkkinoiden anomalioista ja sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tammikuussa on mahdollista saada suurempia tuottoja kuin muina kuukausina.
Ymmärrettäviä selityksiä tammikuuilmiölle
Tammikuuilmiölle on löydetty useita loogisia selityksiä. Yleisin ja ehkä hyväksytyin selitys liittyy sijoittajien vero-optimointiin. Sijoittajat myyvät joulukuussa tappiollisia sijoituksiaan koska tappiot ovat pääomaverotuksessa vähennyskelpoisia. Tammikuussa sijoittajat sitten ostavat osakkeita uudestaan.
Vero-optimointi selittää kätevästi myös sen, miksi tammikuuilmiö havaitaan voimakkaampana pienissä yrityksissä. Pienissä yrityksissä sijoittajien omistusosuus on usein suuri, ja siksi todennäköisyys, että pienestä osakkeesta on syntynyt merkittäviä tappioita, on suurempi.
Toinen selitys tammikuuilmiölle on niin sanottu portfolion uudelleenmuodostumishypoteesi. Tämä sanahirviö viittaa siihen, että institutionaaliset sijoittajat järjestelevät joulukuussa sijoitussalkkuja uusiksi raportointivelvoitteiden vuoksi. Salkunhoitajat saattavat esimerkiksi vaihtaa osakkeet sellaisiksi, että ne miellyttävät rahoitusyhtiöiden asiakkaita. Tammikuussa osakkeet vaihdetaan sellaisiin, joista salkunhoitajat uskovat saavansa tuottoa vuoden aikana.
Sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja Karo Hämäläinen toteaa kuitenkin Taloustaidon blogissaan, että tammikuu ei ole ollut suinkaan se tuottavin kuukausi Helsingin pörssissä. Hämäläisen mukaan vuosina 2001–2015 Helsingin pörssin OMX Helsinki Benchmark Cap -tuottoindeksi on noussut huhtikuissa keskimäärin 3,88 prosenttia. Toiseksi paras pörssikuukausi samalla ajanjaksolla on ollut lokakuu, jolloin tuottoa on tullut keskimäärin 2,97 prosenttia.
Tutkimuksista jonkinlaista tukea ilmiölle
Marko Maaniitty tutki pro gradu -työssään vuosien 1996 – 2005 aineistolla, esiintyykö tammikuuilmiö vielä Suomen osakemarkkinoilla.
Maaniityn keräämä tutkimusaineisto koostui päälistan osakkeiden logaritmisista kuukausituotoista sekä päälistan yritysten vuodenvaihteen markkina-arvoista. Osakkeet ooli jaettu vuosittain kolmeen portfolioon markkina-arvon perusteella. Tällä pyrittiin selvittämään yrityskoon vaikutus ilmiöön.
Suomen osakemarkkinoilla oli tulosten mukaan havaittavissa selvä tammikuuilmiö niin pienten kuin keskisuurten yritysten kohdalla. Suurten yritysten tuotoissa tammikuuilmiötä ei havaittu. Tammikuuilmiö ei kuitenkaan esiintynyt stabiilina, sillä tarkasteltaessa ajanjaksolla 2001 – 2005 ilmiötä ei havaittu pienten, eikä keskisuurten yritysten kohdalla.
Tästä ei Maanityn mukaan kuitenkaan voida vielä päätellä, että ilmiö olisi katoamassa Suomen osakemarkkinoilta, sillä ajanjaksolla 2001 – 2005 tammikuun tuotot poikkesivat vahvimmin keskimääräisestä kuukausituotosta keskikokoisten yritysten portfoliossa vuosina 2004 ja 2005.
Niko Tonteri havaitsi opinnäytetyössään hieman tuoreemmalla aineistolla OMX Helsinki -indeksissä tammikuuilmiön. Sekä joulukuussa, tammikuussa että helmikuussa indeksi on noussut selvästi muita kuukausia enemmän. Tonterin mukaan on kuitenkin huomionarvoista myös se, että helmikuussa indeksi on noussut keskimääräisesti eniten.
Myös Kauppalehden analyytikko Ari Rajala havaitsi Helsingin pörssissä tammikuuilmiön. Rajalan mukaan vuosina 2014-2017 osakkeiden kurssit painuivat pakkaselle kolmesti tammikuussa ja kahdesti tammikuu oli vuoden huonoin kuukausi sijoittajalle. Kun tarkasteluväli on yli 25 vuotta, tulos on toinen – seitsemänä tammikuuna kymmenestä kurssit ovat kehittyneet Helsingin pörssissä positiivisesti.
Kaiken kaikkiaan tammikuuilmiölle näyttäisi löytyvän empiiristä tukea, mutta mitenkään yksiselitteisiä eivät tulokset ole. Ilmiön toteutumiseen liittyy sen verran paljon epävarmuutta, että yksistään sen varaan tuskin kannattaa lyhyen tähtäimen sijoituspäätöksiään tehdä.
