Makrotalous

Tutkimus: Populistit ovatkin talousajattelultaan oletettua vasemmistolaisempia

Kotimaiset eduskuntapuolueet ovat muuttuneet talousajattelussaan aiempaa vasemmistolaisemmiksi.

Populistisia poliittisia liikkeitä on totuttu pitämään oikeistolaisina ideologioina. Totuus saattaa kuitenkin olla erilainen kuin tämä stereotyyppinen käsitys.

Tuoreen haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan populististen puolueiden kannattajia Suomessa, Unkarissa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa yhdistää vahva 1980- ja 1990-lukuihin liittyvä nostalgia, kansallistunteen voimistuminen sekä turvallisuuden, vakauden ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden kaipuu.

Tutkimuksen tilasivat Foundation for European Progressive Studies -ajatuspaja (FEPS) ja Policy Solutions -konsultti- ja tutkimusinstituutti yhteistyössä Kalevi Sorsa -säätiön, Fondation Jean Jaurès’n, Das Progressive Zentrumin ja Fondazione Pietro Nennin kanssa.

Populismipuolueiden kannattajien ajatuksia yhteiskunnasta tutkittiin viidessä maassa identtisillä fokusryhmähaastatteluilla syksyllä 2018. Tutkimuksen kohteina olivat seuraavat puolueet tai liikkeet ja niiden kannattajat: perussuomalaiset, Unkaria yksinvaltaisesti hallitseva Fidesz ja oppositiopuolue Jobbik, Italiassa koalitiohallituksen muodostaneet Viiden tähden liike ja Lega, Saksan Alternative für Deutschland sekä Ranskan vasemmistopopulistinen puolue La France insoumise ja Marine Le Penin Rassemblement national (entinen Front national).

Globalisaatiota vastaan

Suomen osalta Taloustutkimus toteutti kaksi ryhmähaastattelua Helsingissä ja yhden Kouvolassa.

Populistipuolueiden äänestäjien mielissä 1980- ja 1990-luvut olivat taloudellisesti vakaita ja työpaikat turvattuja. Nykyaikaa sen sijaan leimaa globalisaatio, jonka koetaan uhkaavan perinteisiä arvoja sekä omaa historiaa, kulttuuria ja jopa uskontoa.

Globalisaatiota vieläkin suurempana uhkana nähdään maahanmuuttajat. Unkarissa populistipuolueiden kannattajien silmissä epätoivottavan vähemmistön muodostavat romanit, jotka muodostavat vain kaksi prosenttia maan väestöstä.

”On ilmeistä, että perussuomalaisten kaltaiset liikkeet ovat oikein onnistuneesti käyttäneet nationalistisia stereotypioita politiikassaan ja retoriikassaan”, sanoo tutkimusraportin laadintaan osallistunut Helsingin yliopiston professori Jussi Pakkasvirta.

Stereotypioilla Pakkasvirta tarkoittaa ennen kaikkea kuvitellun yhtenäisen kansakunnan vastinpariksi luotuja yksinkertaistettuja kuvia ”muista” etnisistä ryhmistä. Stereotypiat mahdollistavat epämääräisen informaation järjestelyn ja luokittelun sekä uskomusten vahvistamisen.

Populistipuolueiden äänestäjät eivät kuitenkaan ole yksiselitteisesti muutosta tai edes globalisaatiota vastaan.

Nämä äänestäjät ovat taloutta koskevalta ajattelultaan selkeästi vasemmalla: globalisaation ongelmina nähdään ennen kaikkea vaurauden epätasainen jakautuminen, yhteisöjen hajoaminen sekä pienten, keskisuurten ja paikallisten tai alueellisten yritysten vaikeudet.

Vaaliehdokkaat aiempaa vasemmistolaisempia

Helsingin Sanomat selvitti vaalikoneensa avulla, miten eduskuntapuolueet sijoittuvat ehdokkaiden vaalikonevastausten perusteella vasemmisto-oikeisto –akselilla sekä konservatiivi-liberaali-akselilla.

Tämän niin sanotun arvokartan talousnäkemyksiä heijasteleva oikeisto-vasemmisto -jako osoitti, että eduskuntapuolueista vain kokoomus oli selkeästi oikealla. Vasemmistoliitto, SDP, Vihreät olivat odotetusti puolestaan selvästi vasemmalla.

Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit, siniset ja keskusta olivat oikeisto-vasemmisto –akselin keskustan tuntumassa.

HS:n mukaan eduskuntapuolueiden ehdokkaat suhtautuvat yksityistämiseen ja menoleikkauksiin kielteisemmin kuin neljä vuotta sitten. Selitys puolueiden siirtymisestä kohti vasenta laittaa selittää HS:n mukaan ennen kaikkea se, että julkisten palveluiden yksityistäminen saa eduskuntavaaliehdokkaiden keskuudessa keskimäärin selvästi vähemmän kannatusta kuin viime vaalien alla.

Kaikkien puolueiden ehdokkaat kallistuisivat aiempaa herkemmin veronkorotuksiin, jos olisi valittava niiden ja julkisten palveluiden tai sosiaalietuuksien leikkaamisen väliltä.

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. Avatar

    Maahanmuutto on kirous

    21.3.2019 at 12:02

    Koko populisti sanaa käytetään väärin. Ei esim. Unkarin puolue ole jättänyt toteuttamatta lupauksiaan ja siksi toiseksi siinä ei ole mitään populismia , jos vastustaa nykyisenlaista yhteiskuntia rapauttavaa maahanmuuttoa.

    • Avatar

      Bernstein

      21.3.2019 at 13:16

      Samaa mieltä – mutta nuo mamu-mielipiteet on nyky-Suomessa ulostettava kuten Pikku-Kallen p…a eli ”hienosti kiertäen”. Kiellettyjä sanoja on pyydeltävä valtamedialta anteeksi, ”vihapuheista” on ”sanouduttava irti” ja toisinajatteluun pitää olla ”nollatoleranssi”.

      Vain lausumalla virallisen liturgian vuorosanat oikein on ansainnut luvan haistattaa niille mielessään pitkät. Poliittinen koreografia on vaikea, mutta yrittänyttä ei laiteta:

      ”On ilmeistä, että perussuomalaisten kaltaiset liikkeet ovat oikein onnistuneesti käyttäneet nationalistisia stereotypioita politiikassaan ja retoriikassaan”

      – Loistavaa retoriikkaa -mutta eipä sitten muuta.
      Sama nimittäin kuuluu kääntäen: ”On ilmeistä, että vihervasemmistofeminismin kaltaiset liikkeet ovat oikein onnistuneesti käyttäneet populismi-sanan kaltaisia stereotypioita politiikassaan ja retoriikassaan”

      Arvoisa Sirola-opiston profeetta(anteeksi) ei ymmärrä, että ”populismi” on popularisoijan silmissä ja että ”retoriikka” ei tarkoita perussuomalaista sanankäyttöä vaan sanankäyttöä ylipäänsä. Anteeksi taas, mutta yliopistolla, poliittisista professoreista puhumattakaan, ei ole oikeutta monopoliin määriteltäessä suomenkielen sanojen ja käsitteiden asiasisältöjä.

      Minullakin on yliopistotausta ja satun tietämään, että iso osa sen professoreista politisoituneine laitoksineen on joko täydellisiä fakki-idiootteja tai täydellisesti ilman mt etuliitettä. Sarkasmia he eivät ymmärrä ja vastakkaisia mielipiteitä he eivät hyväksy. Jos hyväksyisivät, he eivät tietenkään olisi yliopistossa professoreina vaan siivouskoneen kuljettajina.

      ”Stereotypioilla Pakkasvirta tarkoittaa … kuvitellun yhtenäisen kansakunnan vastinpariksi luotuja yksinkertaistettuja kuvia ”muista” etnisistä ryhmistä.”

      – Pöh tällekin latteudelle. Mitä muuta professorin oma mahtisana ”populismi” sitten edustaa ellei kuvitellun oikeassaolevan suvaitsevaisuuskulttuurin luomaa kuvaa ”muista” mielipiteistä?

      Kyenneekö arvoisa professori lausumaan yhtään sosiologista väitettä tai filosofista viisautta, joka ei välittömästi kumoaisi itse itseään? Ellei kykene, varmempaa merkkiä epätieteellisestä ajattelusta on vaikea esittää. Siivouskoneen kuljettamiseen ei tarvittaisi tieteellistä ajattelua.

      Kauheinta professorin lintukodossa kuitenkin tuntuu olevan se, että ne spitaaliset populistit ovat omimassa itselleen koko hänen rakkaan vasemmistoaatteensa. Jos vaikka Perussuomalaiset kykenevät yhdistämään sananvapauden, järkevän maahanmuuton ja viisaan talousajattelun, muut puolueet voi tarpeettomina lakkauttaa. Yliopistonkin voi lakkauttaa enimmiltä osin, koska mitään sosiaalisen hyvän ja naiseneuro-myytin vasemmistotutkimusta ei enää tarvita.

      Professori muistakoon lähtiessään, että viimeinen sammuttaa valot.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös