Arvo-osakkeet

Sijoittajan yleiskatsaus suomalaiseen metsäteollisuuteen

– KAUPALLINEN YHTEISTYÖ –

Kotimaisiin yhtiöihin sijoittava ei ole helposti voinut sivuuttaa maamme metsäteollisuuteen sijoittamista.

”Vihreän kullan maa” on edelleen paikkansa pitävä ilmaisu: metsäteollisuus tuo yli 20 prosenttia Suomen vientituloista (vuonna 2018 13,2 miljardia euroa) ja on monilla paikkakunnilla edelleen tärkein työllistäjä. Koko puunjalostuksen arvoketju huomioiden ala työllistää Suomessa 140 000 henkilöä.

Toisinaan sijoitusmahdollisuudet avautuvat nopeasti ja yllättäen, eikä vaadittavaa pääomaa tilaisuuteen tarttumiseen ole välttämättä sillä hetkellä saatavilla. Tällöin voi harkita myös lainarahalla sijoittamista. Zmartan lainalaskurilla pääset helposti vertaamaan eri pankkeja ja luotonmyöntäjiä osoitteessa https://www.zmarta.fi.

Metsäyhtiöt Helsingin pörssissä

Helsingin pörssissä on kolme isoa metsäteollisuuden yhtiötä: Metsä Board (kuuluu Metsä Groupiin), UPM-Kymmene sekä Stora Enso. Näistä kaksi jälkimmäistä ovat todellisia jättejä – vuonna 2018 UPM-Kymmenen liikevaihto oli 10,48 miljardia euroa (kasvu 5 %), Stora Enson 10,49 miljardia (kasvu 4,4 %). Kahden jätin takana Metsä Boardin vuoden 2018 liikevaihto oli 1,94 miljardia euroa.

Metsä Board on profiloitunut erityisesti pakkauskartonkien valmistajana; se on luopunut kokonaan paperiliiketoiminnoista. Samaten Stora Ensolla erilaisten pakkausmateriaalien valmistus on suuressa roolissa. Sellun valmitus on niin ikään tärkeä osa sen toimintaa. UPM-Kymmenen päätuotteisiin kuuluvat sellu, lehti- ja erikoispaperit, puutuotteet sekä tarramateriaalit.

Pörssin metsäjättien tuloskunto on kova, joskaan 2018 viimeisen neljänneksen tulosjulkistukset eivät täyttäneet kaikkien odotuksia. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alho on taittunut ja yhtiöt ovat kyenneet mukautumaan ajan vaatimuksiin. Sellun hinta on korkealla ja kysyntä jatkaa kasvuaan, tosin puun ja energian hinnanousu vaikuttaa kannattavuuteen negatiivisesti. Esimerkiksi Yhdysvaltain Trumpin kaudella omaksuma protektionistinen linja on puolestaan tuottanut ongelmia tärkeällä vientimarkkinalla ja maailmantaloudessa laajemminkin.

Metsäteollisuuden haasteet ja näkymät

Suomalaisen metsäteollisuuden haaste saattaa tulevaisuudessa olla hieman yllättäen laatu. Kaikki eivät nimittäin ole tyytyväisiä kotimaisen puun laatuun: monet puunjalostajat ovat joutuneet tuomaan puuta esimerkiksi Saksasta ja Venäjältä, sillä kotimaasta ei ole löytynyt jalostusteollisuuden tarpeisiin tarpeisiin sopivanlaatuista, hitaasti kasvanutta puuta.

Paperin aika ei kuitenkaan ole ohi, mikä on suomalaisten sellunkeittäjien mahdollisuus. Esimerkiksi Intiassa kuljetaan päinvastaiseen suuntaan kuin Euroopassa – sanomalehtien levikkimäärä on kovassa kasvussa. Vuonna 2002 maan sanomalehtien yhteenlaskettu levikki oli noin 150 miljoonaa, vuonna 2014 jo 264 miljoonaa. Vastaavaa kehitystä on nähty myös monissa muissa Aasian maissa.

Aasialaisen sanomalehdistön kasvun taustalla on useita tekijöitä. Merkittävimmät tekijät ovat varsin yksinkertaisia: koulutus, väestönkasvu ja tekniikan kehitys. Lukutaitoisen väestön määrä lisääntyy kovaa vauhtia. Digitalisaatio taas ei ole syönyt printin leipäpuuta, se on päinvastoin tehnyt lehtien painamisesta edullisempaa. Nykyisin on kannattavampaa julkaista lehtiä myös muilla kielillä kuin kunkin maan valtakielellä.

Kasvavat vaatimukset kestävän kehityksen puolesta asettavat haasteita mutta samalla avaavat myös uusia mahdollisuuksia metsäteollisuudelle. Puu nähdään entistä vahvemmin kierrätettävänä materiaaliana, ja samalla biotalous kehittyy muun muassa biopolttoaineiden myötä. UPM ja Stora Enso ovat kumpikin olleet vahvasti mukana biopolttoainealalla.

Yleisesti alan näkymiä parantaa vaihtoehtojen etsiminen öljypohjaiselle muoville. Esimerkiksi Euroopan unioni on kieltämässä vuodesta 2021 alkaen muun muassa muovisten aterimien ja lautasten myymisen sekä polystyreenivaahdosta tehdyt pikaruokarasiat. Samaten EU:n tavoite on saada kaikki unionin markkinoilla myytävät muovituotteet kierrätettäviksi vuoteen 2030 mennessä. Tässä kehityksessä myös suomalaisille biopohjaisille tuotteille voi avautua uusia markkinoita.

Suomessa on kehitetty lukuisia muovia korvaavia tuotteita: Kotka Millsin kierrätettävä pakkauskartonki, joka korvaa kertakäyttöastioiden muovia, Metsä Groupin biohajoava vuoka, VTT:n kehittämä juomapullojen muovia korvaava biopohjainen materiaali… Tutkimus ja kehitys biopohjaisten muovinkorvaajien suhteen on Suomessa huippuluokkaa, ja metsäyhtiöt ovat työssä vahvasti mukana.

Kotimaisen metsäteollisuuden yksi vahvuuksista on alan vahva osaaminen, jota tukee monipuolinen koulutus aina yliopistotasoista koulutusta myöten. Huoltakin alalla kuitenkin on osaajien houkuttelun suhteen. Seuraavan kymmenen vuoden eläköitymiset tulevat vaikuttamaan suuresti metsäalan henkilöstöön – eläköitymässä on 10 000 henkilöä. Samalla alan houkuttelevuuden lisäämisessä riittää vielä tekemistä.

Jo alussa mainittu maailmantalouden kasvanut epävarmuus koskettaa luonnollisesti myös suomalaista metsäteollisuutta. Taustalla on – sallittakoon dramaattinen ilmaus – geopoliittisten mannerlaattojen vavahtelu. Tämä vavahtelu on jotakin, miltä sijoittajan on vaikea päästä täydelliseen turvaan. Monet toivovatkin Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaalien tuovan muutosta ja ikään kuin paluun maailmantalouden ”normaaliin päiväjärjestykseen”. Aika näyttää, onko toive katteeton.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Avatar

    Jorma

    12.7.2019 at 12:11

    Metsäteollisuuden tulevaisuus on nimenomaan uusien innovaatioiden varassa ja niitä tuntuu löytyvän. Verkon tuotetoimitusten vaatimat pakkaukset, muovin korvaaminen mitä moninaisimmissa yhteyksissä jne.
    Oli siis onni, että digitaalisuus ja internet -kauppa löivät niin voimakkaasti läpi. Nyt tämä aikaisemmin niin pelottava kehitys ruokkii metsäteollisuutta ja meillä puhutaan jopa puun riittävyydestä.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös