Euroopan keskuspankki on valmis ottamaan jälleen järeämmät rahapolitiikan keinot talouskasvun elvyttämiseksi.
Euroopan keskuspankki on valmis ottamaan jälleen järeämmät rahapolitiikan keinot talouskasvun elvyttämiseksi.
EKP piti ohjauskorkonsa odotetusti ennallaan 0,00 prosentissa korkokokouksessaan torstaina. Lähes kaikki uutistoimisto Bloombergin haastattelemista 40 ekonomistista ennustivat koron pysyvän ennallaan.
Pankki kuitenkin tarkensi jälleen rahapoliittista ohjeistustaan, mikä tarkoittaa mahdollisuutta koronlaskulle. Keskuspankki valmistelee mahdollisuutta aloittaa uudestaan niin sanotun kvantitatiivisen elvytyksen eli arvopapereiden ostot. Lisäksi EKP vihjasi, että liikepankkien talletuskorko painetaan yhä enemmän negatiiviseksi. Nykyisin se on –0,40 prosenttia.
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kertoi torstain puheessaan, että keskuspankki odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina ainakin vuoden 2020 alkupuoliskon ajan ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi tavoitetta keskipitkällä aikavälillä.
Vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan
Omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan pääjohtajan mukaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
EKP:n neuvosto myös korosti, että vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pidemmän aikaa. Draghin mukaan toteutunut kuin ennakoitukin inflaatio on ollut jatkuvasti EKP:n neuvoston tavoitetta hitaampaa.
”Mikäli keskipitkän aikavälin inflaationäkymät jäävät jatkossakin tavoitteesta, EKP:n neuvosto ryhtyy toimiin symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti. Se on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta”, pääjohtaja toteaa.
Draghin mukaan EKP:n neuvosto on pyytänyt eurojärjestelmän komiteoita kartoittamaan toimintamahdollisuuksia, kuten ohjauskorkoja koskevan ennakoivan viestinnän vahvistamista, varannoille maksettavien korkojen porrastamista ja muita lievennystoimia sekä mahdollisten uusien omaisuuseräostojen volyymia ja koostumusta.
Euroalueen talousnäkyjät heikentyneet
EKP:n neuvoston kesäkuun alun kokouksen jälkeen saatujen tietojen perusteella euroalueen talousnäkymät kärsivät edelleen maailmantalouden kasvun hidastumisesta ja kansainvälisen kaupan heikkoudesta. Tosin työllisyyden jatkuva koheneminen ja palkkojen nousu tukevat yhä talouskehitystä, Draghi toteaa.
Lisäksi pääjohtajan mukaan geopoliittisiin tekijöihin, kasvavaan protektionismin uhkaan ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin liittyvä pitkittynyt epävarmuus heikentää talouden ilmapiiriä etenkin tehdasteollisuudessa.
”Inflaatiopaineet ovat siis edelleen vaimeita, ja inflaatio-odotukset ovat indikaattorien perusteella heikentyneet. Runsas rahapoliittinen elvytys on siksi jatkossakin tarpeen, jotta voidaan pitää rahoitusolot erittäin suotuisina ja edistää euroalueen talouskasvua ja kotimaisten hintapaineiden kasvua, mikä tukee kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä.”
Euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 prosenttia (vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä 0,2 prosenttia). Tuoreiden tilasto- ja kyselytietojen mukaan talouskasvu hidastuu vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä vielä jonkin verran, Draghi varoittaa. Tämä johtuu hänen mukaansa pääasiassa siitä, että kansainvälinen kauppa kärsii edelleen jatkuvasta maailmanlaajuisesta epävarmuudesta, joka huonontaa etenkin euroalueen tehdasteollisuuden tilannetta.
”Palvelu- ja rakennusaloilla kehitys on kuitenkin vakaata, ja työmarkkinatilanne kohenee edelleen. Euroalueen talouskasvu saa edelleen vetoapua suotuisista rahoitusoloista, työllisyyden kasvun ja palkkojen nousun jatkumisesta, varovaisen elvyttävästä finanssipolitiikasta sekä maailmantalouden jatkuvasta (joskin hieman hidastuvasta) kasvusta.”
Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat pääjohtajan mukaan edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan, sillä geopoliittisiin tekijöihin, kasvavaan protektionismin uhkaan ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin liittyvä epävarmuus on pitkittynyt.
Pohjainflaatio yhä vaimeaa
Draghin mukaan öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan tulevina kuukausina ja nopeutuvan sen jälkeen vuoden loppua kohti.
”Pohjainflaatio on useimpien indikaattorien perusteella edelleen vaimeaa, vaikka tilapäiset tekijät ovat viime aikoina aiheuttaneet jonkin verran vaihtelua. Inflaatio-odotusten indikaattorit kertovat odotusten heikentyneen.”
Pääjohtaja korostaa, että vaikka työvoimakustannusten nousupaineet ovat vahvistuneet ja käyneet laaja-alaisemmiksi kapasiteetin korkean käyttöasteen ja työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä, kustannuspaineiden vaikutuksen välittyminen inflaatiovauhtiin vie ennakoitua kauemmin.
EKP odottaa pohjainflaation kuitenkin nopeutuvan keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja palkkojen nousun kiihtymisen tukemana.
”Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on yhä tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä”, Draghi painottaa.
Rakenneuudistuksia tarvitaan
Draghin mukaan rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on hänen mukaansa vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja parantaa talouksien kestokykyä.
”Vuoden 2019 maakohtaisten suositusten tulisi viitoittaa rakenneuudistuksia. Finanssipolitiikan saralla euroalueen varovaisen elvyttävä finanssipolitiikka tukee talouskasvua. Niissä maissa, joiden julkisen talouden velka on suuri, on kuitenkin edelleen syytä kerryttää julkisen talouden puskureita.”
Kaikkien maiden olisi pääjohtajan mielestä tehostettava entisestään toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua.
”EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto arvostaa meneillään olevaa työtä ja kehottaa ryhtymään päättäväisiin lisätoimiin, jotta pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni saadaan valmiiksi”, Draghi toteaa.
