Makrotalous

Ekonomistit: Tällainen on kauppasodan riskiskenaario – ongelmat kärjistyvät ja leviävät rahoitusmarkkinoille

USA:n ja Kiinan kauppasota on jo aiheuttanut hermostuneisuutta rahoitusmarkkinoilla. Pahempaakin saattaa olla luvassa.

USA:n ja Kiinan kauppasota on jo aiheuttanut hermostuneisuutta rahoitusmarkkinoilla. Pahempaakin saattaa olla luvassa.

Suomen Pankin mallilaskelmien mukaan jo voimassa olevilla Kiinan ja USA:n kauppasodan tullikorotuksilla on maailman BKT:n kasvuun noin 0,7 prosenttiyksikön kasvua hidastava vaikutus, kertovat Suomen Pankin ekonomisti Pasi Ikonen, ekonomisti Eeva Kerola ja vanhempi ekonomisti Lauri Vilmi artikkelissaan.

Kauppakiistan vuoksi sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppavirrat ovat jo supistuneet.

Kahden maailman suurimman talouden välinen kauppasota on asteittain laajentunut. Loppukesän aikana Yhdysvallat ja Kiina ovat korottaneet puolin ja toisin tullejaan ja lisänneet korotettujen tullien piiriin lisää tuotteita. Syyskuussa Yhdysvallat asetti uusia tulleja tuonnille Kiinasta.

Kiina on puolestaan antanut valuuttansa heikentyä suhteessa dollariin, mikä vaikeuttaa amerikkalaisten tuotteiden vientiä Kiinaan. Syyskuun lopussa saatiin tieto, että USA:n presidentti Donald Trump ja hänen hallintonsa harkitsevat kieltoa, joka estäisi kiinalaisyrityksiä listautumasta yhdysvaltalaispörsseihin.

Mikäli kauppasota kärjistyisi edelleen ja aiheuttaisi laajempia rahoitusmarkkinahäiriöitä, se hidastaisi Suomen Pankin riskiskenaarion mukaan maailman BKT:n kasvua vielä kaksi prosenttiyksikköä lisää.

Yksi mahdollinen riski kauppasodan jatkumisesta, on sen leviäminen vaikutusten rahoitusmarkkinoille. Kauppasota on jo nyt heilutellut osakekursseja ja laskenut esimerkiksi USA:n valtiolainojen korkoja.

Muitakin seurauksia rahoitusmarkkinoille saattaa syntyä.

Suomen Pankin tuoreessa riskiskenaariossa kauppasota kärjistyisi niin, että 25 prosentin tullikorotukset kattavat koko Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kaupan. Tällöin lisätullit asetettaisiin siis 25 prosenttiyksikön suuruisina myös lopulle 30 prosentille Yhdysvaltojen Kiinan-tuonnista. Lisäksi Yhdysvallat asettaisi 25 prosentin pysyvästi voimassa olevan tuontitullikorotuksen EU:sta tuotaville autoille. EU vastaisi tähän asettamalla autovientiä vastaavan dollarimäärän yhdysvaltalaistuontia 25 prosentin tuontitullikorotuksen alaiseksi.

Mikäli kauppasota laajenisi edellä kuvatulla tavalla, johtaisi kauppasota ekonomistien mukaan rahoitusolojen kiristymiseen.

Tämä kiristyminen etenisi kahdessa vaiheessa, ekonomistit toteavat.

”Ensimmäisessä vaiheessa nousevien talouksien yrityslainojen riskilisät kasvavat vielä 150 peruspistettä lisää jo toteutuneeksi arvioidusta 50 peruspisteen noususta. Toisessa vaiheessa maailmanlaajuisessa rahoitusmarkkinahäiriössä myös kehittyneiden talouksien yrityslainojen riskilisät ja maailmanlaajuisesti valtionlainojen riskilisät kasvavat”, ekonomistit kertovat.

Rahoitusmarkkinahäiriöiden seurauksena globaalit talousvaikutukset voisivat tässä riskiskenaariossa kasvaa huomattavasti suuremmiksi kuin suoran kauppakanavan ja investointeja vähentävän epävarmuuden kautta tulevat vaikutukset.

Riskiskenaariossa Yhdysvaltojen BKT:n kasvu olisi ensimmäisenä vuonna noin 1,5 prosenttiyksikköä pienempi ja Kiinan lähes 2,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin ilman kauppasodan kärjistymistä ja merkittäviä rahoitusmarkkinahäiriöitä. Euroalueella rahoitusmarkkinahäiriöiden vaikutukset olisivat ekonomistien mukaan huomattavasti suurempia.

”Skenaarion mukaisten vakavien rahoitusmarkkinahäiriöiden tapauksessa euroalueen kokonaistuotannon kasvu jäisikin yli 2,5 prosenttiyksikköä pienemmäksi ensimmäisenä vuonna.”

Ekonomistit kuitenkin muistuttavat, että mikäli politiikkatoimilla reagoitaisiin kasvun hidastumiseen voimakkaammin kuin laskelmissa oletetaan, kauppasodan kärjistymisen ja rahoitusmarkkinahäiriöiden negatiiviset vaikutukset maailmantalouden kasvuun jäisivät tässä esitettyä pienemmiksi.

Kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt jyrkästi. Kuinka suuri osa tästä on kauppasodan syytä? Kauppasota on myös heikentänyt maailmantaloutta, mutta miten euroalue pärjää? Katso yllä olevalta videolta, mitä kysymyksiin vastaa Suomen Pankin toimistopäällikkö Hanna Freystätter.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös