Osakemarkkinoiden lisäksi myös maailmanlaajuiset joukkolainamarkkinat ovat myllerryksessä, kun pitkäaikaisten Yhdysvaltain valtiolainojen myynti kiihtyy, horjuttaen niiden perinteistä asemaa turvasatamana.
Yhdysvaltojen pitkän maturiteetin eli 30 vuoden velkakirjan korko on noussut kolmessa päivässä 4,4 prosentista 4,9 prosenttiin. Näin korkeaa jälkimarkkinakorkoa ei ole nähty vuoden 2023 lopun jälkeen. Myös 10 vuoden velkakirjan korko on noussut nopeasti 4,4 prosenttiin.
Jyrkkä korkotason nousu tarkoittaa samalla valtionlainojen hintojen selvää laskua.
Korkojen nousu on seurausta kauppasodan kärjistymisestä, kun presidentti Donald Trump on asettanut historiallisen korkeat tullit keskeisille kauppakumppaneilleen. Kiina kohtaa jopa 104 prosentin tullit Yhdysvaltoihin viedyille tuotteilleen.
Tilanteen aiheuttama epävarmuus on ravistellut rahoitusmarkkinoita, lisännyt voimakkaasti volatiliteettia ja pakottanut sijoittajat arvioimaan riskejä uudelleen eri omaisuuslajeissa.
Myyntiaalto on levinnyt myös muihin kehittyneisiin markkinoihin. Korot ovat nousseet Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Japanissa.
Tullien kiristyminen on tuonut uusia haasteita talousympäristöön. Analyytikot arvioivat, että kauppasota ruokkii inflaatiopaineita, mikä voi rajoittaa Yhdysvaltain keskuspankin mahdollisuuksia laskea korkoja, vaikka talouskasvu osoittaisikin hidastumisen merkkejä.
Mahdollinen inflaation ja talouskasvun pysähtymisen yhdistelmä, eli stagflaatio, on saanut jotkut sijoittajat epäilemään Yhdysvaltain valtiolainojen pitkäaikaista houkuttelevuutta.
Vaikka valtiolainat ovat perinteisesti tarjonneet turvaa epävarmoina aikoina, nykytilanne on poikkeuksellinen jatkuvien inflaatioriskien vuoksi, kertoo AlphaSimplex Groupin Kathryn Kaminski uutistoimisto Reutersille.
Markkinoilla spekuloidaan myös mahdollisista vastatoimista ulkomaisilta sijoittajilta. Kiina ja Japani, jotka ovat Yhdysvaltain suurimmat valtiolainojen haltijat, ovat jo vähentäneet amerikkalaisten velkakirjone omistuksiaan viime vuosina. Lisämyynnit voisivat syventää myyntiaaltoa entisestään ja heikentää luottamusta Yhdysvaltain joukkolainamarkkinoihin.
Useiden analyytikoiden mukaan valtiolainojen korkojen jyrkän nousun lisäksi myös valtionlainojen ja korkoswapien välisten hintojen erojen muutokset viittaavat nimenomaan valtionlainojen kohdennettuun myyntiin – toisin kuin laajapohjaisempi liikehdintä, joka voisi esimerkiksi kertoa rahapolitiikan odotuksiin kohdistuvista muutoksista.
Reutersin mukaan erään suuren pankin hedge-rahastoasiakkaista vastaava johtaja, joka puhui nimettömänä, kertoi sijoittajien etsivän Yhdysvaltain markkinoiden volatiliteetin vuoksi vaihtoehtoja Yhdysvaltojen valtiolainoille.
Swap-spreadit mittaavat korkoswapin kiinteän koron ja vastaavan valtiolainan koron välistä eroa. Korkoswapeja eli koronvaihtosopimuksia käytetään usein korkoliikkeiden suojaamiseen. Nämä erot ovat nyt kaventuneet voimakkaasti, erityisesti pitkäaikaisissa maturiteeteissa.
Valtionlainojen heikompi kehitys suhteessa swapeihin viittaa raskaisiin ulkomaisiin myynteihin, sanoo Jonathan Cohn, Nomura Securities Internationalin Yhdysvaltain korkostrategiatiimin johtaja.
Hedge-rahastot ovat tähän asti varautuneet swap-spreadien levenemiseen odotettujen pankkisääntelyn kevennysten vuoksi, Cohn totesi. Näitä positioita on todennäköisesti jouduttu purkamaan, mikä on osaltaan vauhdittanut valtiolainojen myyntiaaltoa, hän lisäsi.
Kymmenen ja kolmenkymmenen vuoden swap-spreadit ovat laskeneet tai kaventuneet voimakkaasti huhtikuun 3. päivän jälkeen, kun Trump ilmoitti laajoista tullitoimista tuontia vastaan.
Tilannetta mutkistavat entisestään geopoliittiset jännitteet ja huoli pääomavirroista. Saxo Marketsin Charu Chanana kuvasi nykytilannetta “kolariksi”, jossa yhdistyvät julkisen talouden kestävyyden haasteet, geopoliittiset riskit ja kauppahäiriöt. Tämä harvinainen tekijöiden yhdistelmä on synnyttänyt luottamuskriisin Yhdysvaltain valtiolainoja kohtaan – arvopapereita, joita on pitkään pidetty äärimmäisenä turvasatamana.
Haasteista huolimatta osa sijoittajista suuntaa edelleen lyhytaikaisiin valtiolainoihin, odottaen mahdollisen taantuman iskevän Yhdysvaltoihin.
Kaksivuotisten lainojen korot ovat hiljattain laskeneet matalimmilleen sitten vuoden 2022. Se kertoo markkinoiden odotuksista, että keskuspankki voisi laskea korkoja useaan otteeseen tämän vuoden aikana torjuakseen talouden heikkoutta. Tämä optimismi on kuitenkin ristiriidassa jatkuvien inflaatiopaineiden kanssa, jotka voivat vaikeuttaa rahapolitiikan sopeutuksia.
Markkinoiden kamppaillessa epävarmuuden keskellä laajemmat vaikutukset globaalille rahoitusvakaudelle ovat yhä hämärän peitossa.
Yhdysvaltojen valtiolainat ovat perinteisesti olleet turvasatamasijoitus epävarmoina aikoina. Nyt valtiolainojen myyntiaalto paljastaa kuitenkin maailman suurimman joukkolainamarkkinan haavoittuvuuden ja herättää kysymyksiä sen kyvystä toimia tehokkaasti kriisiaikoina.
