Kuluneella viikolla keskustelu velloi liikenteen päästövähennyksistä ja Suomen kunnianhimoisista tavoitteista niiden vähentämiseksi puolella vuoteen 2030 mennessä. Aalto-yliopiston tutkijoiden ehdotus alenevien kiintiöiden kohdistamisesta polttoaineen jakeluverkostolle tyrmättiin julkisessa keskustelussa.
”Suomen hallitus on asettanut kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet. Liikenteen osuus Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä on neljännes ja se on ainoa sektori, jonka päästöt ovat kasvussa”, kertoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.
Tieliikenne tuottaa viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Polttoainevalinnoilla, ajoneuvojen koolla ja käytöllä vaikutetaan päästöihin.
Woodin mukaan kuljetusten siirtäminen raiteille on osa ratkaisua, mutta tieliikennettä ei voi jättää yksin tekemään valintoja, miten päästövähennyksiä toteutetaan.
”Eikä ilmastotekoja liikennesektorilla pidä myöskään jättää yksin kansalaisten tai yritysten harteille. Kaupunkisuunnittelulla, maankäytönsuunnitelulla, polttoaineilla ja liikennevälineillä on myös merkityksensä, samoin kuin sen huomioimisella, mihin suuntaan asiat ovat Suomen ulkopuolella kehittymässä”, Wood sanoo.
Wood pitää päästökauppaa yhtenä EU:n keskeisimpiä ilmastopolitiikan toteuttamisen ja ohjaamisen välineenä. Tähän asti liikennesektori on ollut päästökaupan ulkopuolella lentoliikennettä lukuun ottamatta.
”Niillä aloilla, joissa päästökauppamekanismi on ollut toiminnassa, sitä pidetään onnistuneena ratkaisuna. Komission viestit siitä, että liikenne otetaan osaksi päästökauppaa, tulee ottaa vakavasti”, Wood sanoo.
Saksa on ottanut ensimmäiset askeleensa. Tarkoitus on joulukuussa hyväksyä ehdotus, jonka mukaan liikenteen päästövähennyskauppa käynnistyy vuonna 2026. EU-komissio ehdottaa osana Vihreä Investointi -ohjelmaa päästökaupan laajentamista ensin merenkulkuun ja sen jälkeen muihin liikennemuotoihin. Komission keulahahmo Ursula von der Leyen aikoo nostaa Vihreän investointi -ohjelman keskiöön.
”Kansallinen keskustelu on kytkettävä osaksi Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaa kehitystä. Komissio on tuonut esille, että ensimmäiset ehdotukset Vihreä Investointi -ohjelmasta annetaan sadan päivän sisällä siitä, kun uusi komissio on aloittanut toimintansa. Valmistelukoneisto on käynnistynyt jo. Suomesta löytyy osaamista tuottamaan malleja komission päätöksenteon tueksi. Nyt olisi aika vaikuttaa tulevien ehdotusten sisältöön, jotta ne eivät tule Suomelle yllätyksenä.”
Keskuskauppakamari rohkaisee keskusteluun siitä, miten liikenteen päästövähennysten tavoitteet voidaan saavuttaa realistisin ja kustannustehokkain keinoin. Wood muistuttaa, että liikenteen päästöjen leikkaaminen tulee lisäämään liikkumisen kustannuksia ja kustannusten kompensointi ei ole vähämerkityksellinen asia.
”Aalto-yliopiston tutkijoiden ehdotus on hyvä keskustelun avaus sille, minkä edessä ollaan, jos asetetuista tavoitteista aiotaan pitää kiinni. Nyt tarvitaan tutkimukseen pohjautuvaa keskustelua siitä, miten kustannuksia voidaan kompensoida. Ratkaisuja on löydettävä yhdessä muiden kanssa, ei käpertyen Suomen rajojen sisälle. Jos Suomi valmistelee omia toimia erillään muista, voi lopputuloksena olla viennin heikkeneminen ja kilpailukyvyn lasku”, Wood kertoo.
