Osake- ja korkosijoittajan kissanpäivät saattavat olla ohi.
Finanssikriisin puhkeamisesta on aikaa noin 10 vuotta. Kriisin aiheuttaman kurssiromahduksen jälkeen osakemarkkinat ovat kivunneet Yhdysvalloissa ennätyksellisen pitkän ajanjakson. Myös muualla maailmassa osakemarkkinat ovat toipuneet.
Finanssikriisin aallonpohjan jälkeen USA:n S&P 500 indeksi on kivunnut yli 300 prosenttia. Euroopassa ja Japanissa nousu ei ole ollut yhtä vakuuttavaa, mutta nousua kuitenkin.
Samalla myös korkosijoitukset ovat tuottaneet hyvin, koska keskuspankit ovat keventäneet rahapolitiikkaa, mikä on laskenut markkinakorkoja ja sitä kautta nostanut korkosijoitusten tuottoja.
Osake- ja korkosijoittajan kissanpäivät saattavat kuitenkin nyt olla ohi. Näin uskoo eläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula.
Tähän asti tuottojen saaminen on ollut Mursulan mukaan helppoa.
”Jos esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden on aikana rakentanut monen omaisuusluokan euromääräisen salkun käyttämällä pelkästään likvidejä listattuja sijoituksia kuten osakkeet ja joukkovelkakirjalainat, on saanut kohtuullisella riskillä melko korkean 5–9 %:n vuosituoton. Hyvä, jopa erinomainen tuotto selittyy osakekurssien nousulla ja korkotason laskun mukanaan tuomalla hyvällä korkosalkun tuotolla”, sijoitusjohtaja toteaa blogissaan.
Suotuisa markkinahintakehitys on Mursulan mukaan kuitenkin muuttanut tilanteen totaalisesti. Hänen edellä kuvaamansa ”salkkuharjoitus” näyttää tällä hetkellä tyystin toisenlaiselta.
”Katsotaan, mitä edellä kuvaamani salkkuharjoitus tarkoittaisi nyt: käytetään tämänhetkisiä tuotto-odotuksia ja rajataan edelleenkin sijoitusuniversumi käteiseen, listattuihin osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin. Näillä oletuksilla saisi kasaan salkun, jonka tuotto-odotus korkeimmillaan yltäisi juuri ja juuri 4 %:iin. Alalaita olisi lähellä nollaa”, Mursula toteaa.
Toisin sanoen tämän hetken tuotto-odotusten ympäristössä on listatulta sijoitusmarkkinalta Mursulan mukaan hyvin vaikeaa rakentaa sijoitussalkku, jonka tuotto-odotus täyttää esimerkiksi globaaleille eläkejärjestelmille asetetut tuottotavoitteet.
Mistä pääomat siis jatkossa saavat tuottoa? Ilmarisen sijoitusjohtaja luo katseensa epälikvideihin omaisuuslajeihin.
”Kun tuotto-odotus listatuissa sijoituksissa laskee, rahaa siirtyy listaamattomiin omaisuusluokkiin. Siis esimerkiksi kiinteistöihin ja erilaisiin infrastruktuurihankkeisiin.
Sijoitusjohtajan mukaan tämä siirtymä tarkoittaa tietenkin myös hintatason nousua näissä ei-perinteisissä omaisuusluokissa. Mursulan mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimistokiinteistöjen kauppaa käydään entistä pienemmillä tuotto-odotuksilla eli hinnat ovat olleet nousussa.
”Kymmenen vuotta sitten tuskin kukaan olisi ostanut Helsingistä toimistokiinteistöä nelosella saatikka sitten kolmosella alkavilla tuotto-odotusprosenteilla. Nykyisin kun noita mainittuja odotustasoja vertaa esimerkiksi Saksan valtionlainan negatiiviseen korkoon, saattaa kohde näyttääkin varsin kiinnostavalta.”
Toinen seuraus pääoman rotaatiosta listaamattomiin kohteisiin on se, että listaamattomien sijoitusten allokaatio-osuuden kasvaessa laskee tietenkin myös sijoitussalkun likviditeettitaso. Tämä sinänsä ei ole Mursulan mukaan ongelma niin kauan kuin sijoittajat salkunrakentamisessaan muistavat huomioida edustamansa tahon likviditeettitarpeet ja peilaavat niitä riittävän pitkälle tulevaisuuteen.
Alhaisen korkotason vuoksi vahva kiinnostus listaamattomiin sijoituksiin tulee jatkumaan, sijoitusjohtaja ennustaa.
”Ilmiö ei ole enää aikapäiviin ollut ainoastaan globaalien isojen sijoittajien tutkalla. Niin isot kuin pienemmät sijoittajat etsivät jatkossakin yhteistuumin ja keskenään kilpaillen vaihtoehtoja odotetun surkean tuottoriskisuhteen korkosijoituksille. Jossain vaiheessa pää sitten tulee vetävän käteen, vaikka ultra-alhainen korkotaso venyttää kuminauhaa. Aika näyttää kuinka kauan ja pitkälle venyminen jatkuu.”
