Ansiotasojen eroihin löytyy kaksi syytä.
Naisten työeläkevakuutetun kuukausiansion mediaani oli viime vuonna 610 euroa alhaisempi kuin miesten, kertoo Eläketurvakeskus. Mediaani on ansio, jota vähemmän ansainneita on puolet tarkasteltavasta henkilöjoukosta.
Suurin ero oli yksityisellä sektorilla, jossa sukupuolten välinen ansioero oli keskimäärin 850 euroa, kun julkisella sektorilla ero oli 330 euroa kuukaudessa. Naisten eläkevakuutettu kuukausiansio oli keskimäärin 80 prosenttia miesten kuukausiansiosta.
Vuonna 2018 palkansaajien työeläkettä kartuttaneen kuukausiansion mediaani oli vajaat 2 700 euroa, Eläketurvakeskuksen tilastot kertovat. Naisten mediaaniansio 2 410 euroa oli 80 prosenttia miesten mediaaniansiosta 3 010 euroa.
Erot palkansaajien ansiotasoissa ovat merkittäviä eri sektoreilla. Viime vuonna alhaisin mediaaniansio oli kuntasektorilla, reilut 2 400 euroa kuukaudessa. Korkein se oli valtiolla, jossa ansaittiin 1 000 euroa kuukaudessa enemmän kuin kunnissa. Yksityisen sektorin mediaaniansio ylitti kunta-alan 150 eurolla kuukaudessa.
Kunta-alalla pienet erot ansioissa
Miesten ja naisten välinen ero mediaaniansioissa oli yksityisellä sektorilla suurin eli 850 euroa kuussa. Pienin ero oli puolestaan kuntasektorilla, jossa naisten mediaaniansio oli 94 prosenttia miesten mediaaniansiosta. Eläketurvakeskuksen mukaan ero oli 150 euroa kuussa.
Valtio asettui kuntasektorin ja yksityisen sektorin väliin mediaaniansioiden eron ollessa 650 euroa kuussa.
”Näyttää siltä, että kunta-alalla ansiotaso on alhaisin, ja samalla miesten ja naisten ansiot eroavat vähiten. Korkeimmat ansiot ovat valtiolla, missä naisten mediaaniansio on 83 prosenttia miesten mediaanista. Yksityisen sektorin ansiotaso asettuu kunta-alan ja valtiosektorin väliin”, toteaa Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.
Eläketurvakeskuksen mukaan keskiarvoina lasketut kuukausiansiot ovat jonkin verran mediaaniansioita korkeampia. Viime vuonna kuukausiansion keskiarvo oli vajaat 2 930 euroa, ja miehillä keskiarvo oli 340 euroa mediaania korkeampi ja naisilla 120 euroa.
Naisilla ansiotulot jakautuvat tasaisemmin ja suppeammalle vaihteluvälille, minkä vuoksi keskiluvut eroavat vähemmän kuin miehillä, Eläketurvakeskus selventää.
Mistä erot ansioissa johtuvat?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan naisten ja miesten välinen palkkaero kapeni suhteellisen nopeasti aina 1980-luvun lopulle, josta lähtien palkkaeron kurominen kuitenkin hidastui. 1980-luvun loppupuolelta lähtien palkkaero pysyi pitkään noin kahdessakymmenessä prosentissa.
Samapalkkaisuusohjelmien toiminta-aikana vuodesta 2006 lähtien ero on kaventunut noin neljällä prosenttiyksiköllä.
Tärkein ansiotasoeroja selittävä tekijä on se, että naiset ja miehet työskentelevät eri toimialoilla ja eri tehtävissä. Monilla naisenemmistöisillä aloilla palkkaus on matalampi kuin miesenemmistöisillä aloilla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kunta-alan ja yksityisen palvelusektorin naispalkansaajien ansiot ovat keskimäärin pienemmät kuin teollisuudessa ja valtiolla työskentelevien miesten ansiot. Kunta-alan 420 000 palkansaajasta noin 80 prosenttia on naisia. Kunta-alan naisten palkkataso selittää suurelta osin naisten keskiansioita koko työmarkkinoilla.
Toinen selitys on perhevapaiden käyttö. Miesten ansiotulojen kehitys on voimakkaampaa kuin naisilla ja miehet saavuttavat keskimäärin nuorempina ansiotulojen huipun kuin naiset. Naisilla tulokehitystä hidastavat esimerkiksi miehiä pidemmät perhevapaat.
Jari Kanniston mukaan miesten ansiot ovat korkeimmillaan 40 vuoden iän täyttämisen tienoilla ja naisilla kymmenen vuotta myöhemmin.
”Syyt ansiotason huippuun ovat selkeitä; työkokemusta on ehtinyt karttua jo mukavasti, lastenhoidon työläin vaihe on ohi eivätkä iän myötä lisääntyvät sairaudet vielä haittaa liiaksi”, Kannisto toteaa.
Suomessa koulutuksella ei voida selittää miesten korkeampia palkkoja. Naiset ovat miehiä koulutetumpia, mutta naisten keskiansiot ovat miehiä pienemmät kaikilla koulutustasoilla.
