
Vuosi 2019 on jäämässä sijoittajien mieliin vahvana sijoitusvuotena, toteaa LähiTapiola tiedotteessaan. Osakkeet ovat tuottaneet hyvin, etenkin Yhdysvalloissa. Myös korkosijoituksista on tullut mukavaa tuottoa ja hyödykkeistä kullan ja raakaöljyn hintakehitys on ollut suotuisa.
Esimerkiksi USA:n S&P 500 -osakeindeksi on noussut tänä vuonna jo peräti lähes 28 prosenttia. Teknologiapörssi Nasdaq on noussut vieläkin enemmän, yli 32 prosenttia.
Suomessa osakemarkkinoiden nousu on ollut maltillisempaa, Helsingin pörssin hintaindeksi on noussut 12 prosenttia tänä vuonna.
”Tähän sijoitusvuoteen lähdettiin osakemarkkinoiden kurssipudotuksen jälkeen matalilta lähtötasoilta. Odotukset keskuspankkien tukitoimista sekä sijoittajien riskinottohalukkuuden paluu käänsivät osakemarkkinat vuoden alussa selvään nousuun”, arvioi LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen.
Rahapolitiikka näkyy arvostustasoissa
Kinnusen mukaan ensi vuonna vastaava tuskin tulee toistumaan yhtä laajalla rintamalla.
”Kesän aikana kauppakiistojen aiheuttama epävarmuus ja korkojen lasku näkyivät vähäriskisten sijoituskohteiden hyvinä tuottoina. Viime kuukausina kauppakiistojen lientyminen on taas tukenut osakemarkkinaa. Ensi vuonna tuskin on luvassa vastaavaa yhdistelmää”, Kinnunen ennustaa.
Useissa omaisuusluokissa odotukset tuotoista ovat laskeneet pitkään jatkuneen hintojen nousun jälkeen. Esimerkiksi maailman johtavilla osakemarkkinoilla Yhdysvalloissa osakkeiden tuottonäkymät ovat aiempaa maltillisemmat.
Vanha sijoitusviisaus pitää edelleen kutinsa: jos sijoittaja haluaa tavoitella korkeampaa tuottoa, se edellyttää riskinottoa.
”Arvostustasoissa näkyy keskuspankkien kevyt rahapolitiikka. Sekä osake- että korkosijoitusten pitkän aikavälin tuottonäkymät ovat aiempaa matalammat. Vähäriskisten korkosijoitusten tuottonäkymät ovat osin jopa negatiivisia”, Kinnunen sanoo.
Ekonomistin mukaan nopeaa paluuta korkeiden korkojen sijoitusympäristöön ei ole näköpiirissä. Keskuspankkien mahdollisuudet nostaa korkoja ovat hänen mukaansa lähivuosina rajalliset.
Suhdannemittareissa on viitteitä käänteestä
Kinnunen odottaa, että maailmantalouden suhdannenäkymä jatkaa edelleen vakautumistaan.
”Eri suhdannemittarit osoittavat, että suhdannekäänne voisi olla mahdollinen ensi vuoden aikana. Maailman keskeiset keskuspankit ovat keventäneet rahapolitiikkaansa ja se näkyy viiveellä taloudessa. Poliittinen epävarmuus on myös viime kuukausina vähentynyt ja kauppasodassa on nähty lientymistä.”
Kasvunäkymät ovat kuitenkin hajanaiset eri puolilla maailmaa. Kasvu on myös haurasta, erityisesti euroalueella.
Riskitekijöitä on Kinnusen mukaan paljon. Toteutuessaan ne voivat hyydyttää kasvua. Muun muassa Yhdysvaltain tullikiistojen eskaloituminen uudelleen Kiinan tai Euroopan välillä voisivat jarruttaa kasvua.
Finaali on näkemättä myös Britten EU-erosta, vaikka sopimuksettoman Brexitin todennäköisyys onkin konservatiivien vaalivoiton myötä merkittävästi laskenut. Myös ultramatalien korkojen aikana keskuspankkien tukitoimien vaikutus jää aiempaa vähäisemmäksi.
Tänä vuonna Euroopassa on hermoiltu euroalueen ja Saksan teollisuuden heikoista näkymistä. On pelätty, että teollisuuden vaimeus leviää palvelusektoreille. Euroalueen vaikeudet eivät ole näkyneet kovin vahvasti Suomessa.
”Kuluva vuosi on ollut Suomen taloudessa odotuksia parempi, kiitos kotimaisen kysynnän. Ensi vuoden osalta Suomen kasvunäkymät ovat kuitenkin kuluvaa vuotta vaisummat. Keskeisten vientimarkkinoiden näkymien heikentyminen sekä työllisyyskasvun hidastuminen antavat odottaa, että kasvu Suomessa vaimenee”, Kinnunen sanoo.
Ekonomistin mukaan päivittäisen uutiskohinan sijasta omassa sijoitustoiminnassa tulisi korostaa pitkäjänteisyyttä ja riittävää riskienhallintaa.
”On hyvä pitää mielessä, että positiivinen kasvuyllätys on täysin mahdollinen. Epävarmuustekijöiden kehityksestä riippuu paljon, jatkuuko viime kuukausien positiivinen vire sijoitusmarkkinoilla vai nähdäänkö jatkossa kurssiheiluntaa”, ekonomisti neuvoo.