Kumppaniblogit

Missä viipyy maatalouden digitalisaatio?

Ruuan pitää olla halpaa, lähellä tuotettua ja puhdasta. Halvalla ei saa hyvää, mutta digitalisaatio voi parantaa kotimaisen lähiruuan kilpailukykyä. Teknologian mahdollisuuksia käytetään vielä liian vähän.

Saksan elintarvike- ja maatalousministeri Julia Klöckner korosti vuosi sitten Berliinissä maatalouden muuttumista osaksi digitaloutta. Nykyaikaiset tietoverkot ja tiedonhallintamenetelmät tekevät raaka-aineista ja koko tuotantoketjusta helposti jäljitettäviä. Ruuan laatua sekä maatalouden vaikutuksia ympäristöön, ilmastoon ja eläinten hyvinvointiin voidaan seurata aiempaa tarkemmin.

Keskeinen kysymys on tiedon omistajuus. Tällä hetkellä ruokintalaitteet, lypsyrobotit ja traktorit välittävät tietonsa laitevalmistajille. Maatalousyrittäjät ja viranomaiset saavat seurata sivusta, kun arvokas data valuu esimerkiksi Suomesta ulkomaille. Ensisijaisesti tiedon omistajana pitäisi olla itse tiedontuottaja, kuten terveyspalveluissa.

PTT julkaisi hiljattain selvityksen maatalouden digitalisaatiosta. Uuden tekniikan avulla voidaan parantaa eläinten hyvinvoinnin ja ruuan tuotannon ajantasaista valvontaa, havaita taudinaiheuttajia, täsmentää viljelyaikoja ja lisätä automaatiota.

Alustateknologiat avaavat mahdollisuuksia koko maatalouden tuotanto- ja kulutusrakenteen uudistumiseen, mikä johtaa ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin sekä parantaa viranomaisvalvonnan tuottavuutta. Kun esimerkiksi eläinten hyvinvointia voi seurata datan avulla, ei eläinlääkäreiden ja muiden tarkastajien tarvitse tehdä jatkuvia tilakäyntejä.

Maatalouden digitalisaatio edellyttää nopeita ja kattavia tietoliikenneyhteyksiä. Rakenteilla olevia 5G-verkkoja ei pidä jättää vain kolmen suuren operaattorin yksinoikeudeksi, koska silloin on vaara, että maaseutu unohtuu. 5G-lisenssejä pitää jakaa maatalousyrityksille, osuuskunnille ja muille yhteenliittymille, jotta suomalainen maatalous nousee nykyaikaan.

Robotit, automatiikka ja GPS-paikannus ovat jo maataloudessa arkipäivää, mutta toiminnasta kertyvää tietoa on pystyttävä hyödyntämään ja sen avulla verkottamaan koko arvoketju pellolta pöytään. Älykkäässä maanviljelyssä traktorit, lennokit, anturit ja muut laitteet muodostavat verkostoja, jotka korvaavat ihmistyövoimaa sekä tuottavat dataa päätöksentekoa ja tuotannon optimointia varten.

Ympäristön kuormitus vähenee, vaikka tuotanto tehostuu. Samalla kuluttaja pystyy halutessaan valitsemaan puhtaimman vaihtoehdon.
PTT:n mukaan Suomelta puuttuu maatalouden digistrategia, jonka toteuttamiseen tarvitaan investointeja tietoliikenneinfraan ja alustateknologioihin. Lainsäädännöstä puuttuvat pykälät siitä, kuka datan omistaa ja miten tietoa hallinnoidaan.

Älykäs maatalous tarvitsee osaajia, mikä edellyttää uudenlaista teknologia- ja yrittäjäkoulutusta, jotta kuluttajien vaatimuksiin osataan vastata. Puhtaasta ruuasta on pitkään tehty Suomen vientivalttia, ehkä digitalisaation avulla se vihdoin olisi mahdollista.

Artikkeli on julkaistu alun perin Talouden tulkki -blogissa 3.1.2020.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös