Osakemarkkinat ovat reagoineet koronaviruksen leviämiseen eri tavalla kuin korkomarkkinat.
Tähän mennessä Kiinassa koronavirukseen on kuollut yhteensä 1 523 ihmistä ja tartunnan on saanut yhteensä 66 492 ihmistä. WHO:n mukaan koronavirus on jo levinnyt useisiin ihmisiin, jotka eivät ole vierailleet Kiinassa.
Kiinan ilmoittamiin lukuihin kohdistuu nyt paljon epäilyjä. Tämän viikon torstaina kuolonuhrien ja sairastuneiden määrät hyppäsivät rajusti Kiinan viranomaisten ilmoittamien uusien diagnoosimenetelmien myötä. Silti mukaan luvuissa nähdään joka tapauksessa vain vakavasti sairastuneet. Lievästi sairastuneet potevat kodeissaan, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan Maailman terveysjärjestö WHO:n neuvonantajana toimiva Ira Longini on esittänyt hurjan arvion viruksen leviämisestä: jopa kolmannes maailman väestöstä voisi saada tartunnan.
Tosin tartuntojen kasvun ja kuolleisuuden ennustaminen on vaikeaa. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen kehottaa suhtautumaan varauksella erilaisiin laskelmiin.
Osakemarkkinoilla on koronavirukseen reagoitu varsin eri tavalla kuin korkomarkkinoilla.
Onko osakemarkkinoilla perusteetonta optimismia, vai ovatko korkomarkkinat turhan pessimistisiä näkymien suhteen?
Osakeindeksit laskivat kyllä tammikuun lopulla, mutta ovat toipuneet sen jälkeen helmikuun aikana. Sen sijaan korkomarkkinoilla esimerkiksi USA:n 10 vuoden velkakirjan korko laski rajusti tammikuun lopulla ja helmikuun alussa, eikä ole sen jälkeen toipunut. 10-vuoden velkakirjan korko on painunut jo alle 1,6 prosentin.
Miksi osakemarkkinat reagoivat koronavirukseen eri lailla kuin korkomarkkinat?
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich toteaa blogissaan, että vuosien 2008–2009 finanssikriisissä lähtien osakemarkkinoilla on vallinnut ajatus kaikkivaltiaista keskuspankeista, jotka voivat kevyemmän rahapolitiikan avulla kompensoida shokin kuin shokin.
”Tämä selitys toimii hyvin edelleen avaamaan korko- ja osakemarkkinoiden liikkeitä. Yleisestikään yhteys korko- ja osakemarkkinoiden välillä ei ole ollut viime vuosina kovin vahva”, von Gerich toteaa.
Pääanalyytikon mukaan matalammat korot kertovat kasvaneista odotuksista keskuspankkien tulevista kevennystoimista.
”Vuoden alussa EKP:lta ei hinnoiteltu lisäkoronlaskuja, mutta nyt markkina on selvästi kallellaan vielä yhteen 10 korkopisteen laskuun. Rahapolitiikka on jo poikkeuksellisen kevyttä euroalueella, joten EKP:n lisätoimilla tuskin olisi juurikaan vaikutusta talousnäkymiin. Esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltojen keskuspankeilla aitoa elvytysvaraa edelleen löytyy. Tällä hetkellä markkinoilla hinnoitellaan Fedin laskevan ohjauskorkoaan vielä pari kertaa, kun vielä vuoden alussa hinnoissa ei ollut edes yhtä laskua.”
Yhteys pitkien korkojen ja talousnäkymien välillä on von Gerichin mukaan selvästi vahvempi kuin osakehintojen ja talouskehityksen. Korkomarkkinoiden viesti on, että koronavirus on uhka maailmantalouden kasvulle.
”Tässäkin tapauksessa on parempi uskoa korkomarkkinoiden viestiä: on liian aikaista huokaista helpotuksesta koronaviruksen suhteen, ja on aivan liian aikaista arvioida kovin suurella tarkkuudella viruksen aiheuttamaa taloushaittaa”, pääanalyytikko toteaa.
Osakemarkkinoilla tilanne on hieman erilainen, von Gerich arvioi.
”Osakemarkkinoilla kuitenkin riittää edelleen uskoa siihen, että keskuspankit kompensoivat myös koronan aiheuttaman haitan. Globaalilla tasolla keskuspankkien tulivoima riittää vielä tähän, ellei tilanne pahene huomattavasti.”
Pääanalyytikko muistuttaa kuitenkin, ettei keskuspankkien tulivoima kuitenkaan riitä loputtomiin.
”Jonain päivänä luottamus keskuspankkien kompensointikykyyn murenee. Siitä päivästä tulee hyvin vaikea osakemarkkinoille.”
Pysyvätkö koronaviruksen talousvaikutukset Kiinassa ja kuinka syväksi pudotus voi mennä? Koronaviruksen vaikutuksista keskustelevat Nordean podcastissa ekonomistit Tuuli Koivu, Kristian Nummelin ja Sanna Kurronen.