Suomalaisille jaettava ”elvytysseteli” olisi rahan jakamista taskusta toiseen.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Li Andersson esittää vappupuheessaan, että hallitusohjelman kantava ajatus sosiaalisesta, ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.
”Hallitus on ensimmäisestä päivästä lähtien painottanut tasa-arvoa, tuloerojen kaventamista ja pienituloisten asemaa. Nyt meillä on äärimmäisen tärkeä paikka osoittaa, että näistä periaatteista pidetään kiinni myös kriisin olosuhteissa”, Andersson kertoo.
Anderssonin mielestä koronakriisi poikkeaa aiemmista Suomessa nähdyistä talouskriiseistä.
”Nyt kukaan ei voi selittää talouden kriisiytymistä sillä, että jotkut maat olisivat tehneet vääränlaista talouspolitiikkaa. Ja kuten Turun telakan pääluottamusmies tällä viikolla totesi, tällä kertaa ei voi oikein kapitalistiakaan syyttää”, Andersson toteaa.
Kotimaista kysyntää pitäisi elvyttää
Kriisin taustalla on vasemmistoliiton puheenjohtajan mukaan maailmanlaajuinen pandemia, joka on aiheuttanut shokin talouksille eri puolille maailmaa. Koronakriisin erottaa aikaisemmista talouskriiseistä myös se, että se on iskenyt suoraan reaalitalouteen.
”Kotimainen kulutus on romahtanut ja erityisen pahassa tilanteessa ovat palvelualat, joilla työskentelee paljon matalasti palkattuja työntekijöitä ja yksinyrittäjiä. Pk-yrityskenttä koostuu myös monista yrityksistä, joilla ei ole taloudellisia puskureita pahan päivän varalle.”
Anderssonin mielestä nyt pitää toimia laajan konkurssiaallon välttämiseksi ja kotimaisen kysynnän vauhdittamiseksi.
”Leikkauslistojen laatiminen keskellä talouskriisiä olisi ristiriidassa tämän kanssa. Leikkaaminen olisi myös varmin tapa syventää kriisiä.”
Andersson kertoo puheessaan, että hallitus tulee vielä kevään aikana päättämään elvytyspaketista, jolla vauhditetaan Suomen taloutta samalla kun rajoitustoimia asteittain puretaan.
Yksi elvytyskeino on Anderssonin mukaan 100 euron ”elvytysseteli”.
”Vasemmistoliitto esittää, yhtenä elvytyskeinona, että kaikille suomalaisille jaetaan esimerkiksi sadan euron “elvytysseteli”, joka olisi käytettävissä kulttuuri- ja palvelualoilla, kuten kivijalkakaupoissa, keikkapaikoilla, ravintoloissa ja parturi-kampaamoissa. Tämä olisi kaikki suomalaiset huomioiva tapa vauhdittaa palvelualojen elpymistä siinä vaiheessa, kun rajoitustoimia voidaan laajemmin purkaa”, Andersson esittää.
Täystyrmäys Vartiaiselta ja Lepomäeltä
Kokoomuksen talouspolitiikan kellokkaat Juhana Vartiainen ja Elina Lepomäki tyrmäävät Anderssonin elvytyssetelin jyrkin sanakääntein.
”Satasen saa ja satasen antaa sama henkilö, suomalainen. Taskusta toiseen. On eri juttu, jos sen käyttö on sidottu johonkin tarkoitukseen”, Vartiainen toteaa Twitterissä.
Elina Lepomäki puolestaan toteaa Twitterissä, että vappuseteli-keskustelu toivottavasti alleviivaa verojen merkitystä.
”Jos joutuu ansaitsemaan 42e bruttona, että voi maksaa ammattilaiselle 10e nettona, palvelujen ostaminen on vastakin rikkaiden huvia, seteli tai ei. Vi(h)reä palvelutalous edellyttäisi pienempää verokiilaa”, Lepomäki toteaa.
Vappuseteli-keskustelu toivottavasti alleviivaa verojen merkitystä. Jos joutuu ansaitsemaan 42e bruttona, että voi maksaa ammattilaiselle 10e nettona, palvelujen ostaminen on vastakin rikkaiden huvia, seteli tai ei. Vi(h)reä palvelutalous edellyttäisi pienempää verokiilaa.
— Elina Lepomäki (@elinalepomaki) May 2, 2020
Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru puolestaan ihmettelee Facebookissa, miten 100 euron elvytysseteli rahoitettaisiin.
”Mitä mieltä tästä? Laitetaanko reilut 500 miljoonaa euroa jakoon suomalaisille? Rahoitetaanko lainaa lisäämällä, veroja korottamalla vai omaisuutta myymällä? Kuinka moni on muuten jo saanut vappusatasensa?”, Kiuru kirjoittaa.
Taustatukea kokoomuksen kansanedustajat saavat ehkä hieman yllättävältäkin taholta. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta nimittäin vierastaa kokoomuskansanedustajien tavoin elvytysseteliä. Hänen mielestään kansalaisten tukemiseen löytyisi 100 euron seteliä parempikin keino.
”Mä luulen, että työttömyysturvan määräaikainen korotus olisi osumatarkkuudeltaan parempi keino”, Kaukoranta kirjoittaa Twitterissä.
Mä luulen että työttömyysturvan määräaikainen korotus olisi osumatarkkuudeltaan parempi keino.
— Ilkka Kaukoranta (@ikaukora) May 2, 2020
