Valtio varmistaa Finnairin selviytymisen koronakriisin yli. Osakkeenomistajille se tarkoittaa osakkeen merkittävän laimentumisen.
Lentoyhtiön tammi-maaliskuun tulos oli odotetusti raskaasti tappiollinen. Liikevaihto laski 16,0 prosenttia vertailukaudesta ja oli 561 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos painui 91 miljoonaa euroa pakkaselle, kun se vuosi sitten -16 miljoonaa euroa.
”Finnairin vuosi alkoi vahvasti, tammikuu sujui odotuksia selvästi paremmin, mutta helmikuusta alkaen koronavirus käänsi liikevaihdon suunnan dramaattisella tavalla, jolle ei löydy vertailukohtaa koko kaupallisen lentoliikenteen satavuotisesta historiasta”, kuvailee dramaattista vuosineljänestä Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner.
Koronakriisin vaikutukset näkyivät kaikilla liikennealueilla ja matkustajamäärä laski 15,6 prosenttia. Mannerin mukaan kustannusten vähentämisestä huolimatta vertailukelpoinen liiketulos laski merkittävästi vertailukaudesta.
Finnair antoi jo aiemmin kaksi tulosvaroitusta 28.2. ja 16.3. ja niiden yhteydessä yhtiö kertoi säästötoimista. Muita toimia ovat muun muassa verkoston voimakas sopeuttaminen, myynti- ja markkinointikulujen, toimittajasopimusten, IT-kulujen sekä investointien leikkaaminen. Samassa yhteydessä johdon palkkoja leikataan 15 prosenttia ja hallitus luopuu palkkioistaan samassa suhteessa.
Kulukarsinnan ansiosta kulut ovat laskeneet toisen vuosineljänneksen alkaessa noin 70 prosenttia koronakautta edeltäneestä kuukausitasosta. Poistot pois lukien kulut ovat pienentyneet noin 80 prosenttia.
”Sopeuttamistoimien vaikutus näkyy kustannuksissa selvemmin vasta toisella neljänneksellä, jolloin lennämme minimiverkostoa, joka vastaa noin 5 % kapasiteetin käyttöä”, Tanner kertoo.
Valtio tulee avuksi
Sijoittajia kiinnostaa nyt ennen kaikkea se, pystyykö Finnair selviämään koronakriisin yli. Siksi mielenkiinto kohdistuu yhtiön käteisvaroihin.
Mannerin mukaan ensimmäisen neljänneksen lopussa Finnairin likvidit kassavat olivat 833 miljoonaa euroa, mukaan lukien nostettu 175 miljoonan euron valmiusluottolimiitti. Yhtiö on myös varautunut lisärahoitukseen.
”Poikkeustilanteen pitkittymisen varalta olemme tehneet lisärahoitussuunnitelman, joka sisältää tarvittaessa käyttöön otettavan 600 miljoonan euron TyEL-takaisinlainan sekä lentokoneiden myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyjä. Vaikka koronatilanne pitkittyisikin, Finnairin kassatilanne on turvattu yli vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon.”
Poikkeustilanteen vuoksi Finnair ei luonnollisestikaan jaa osinkoa. Lisäksi yhtiö suunnittelee arviolta 500 miljoonan euron suuruista osakeantia oman pääoman vahvistamiseksi.
Finnairin pääomistaja valtio on osallistumassa antiin. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut eduskunnalle annettavaa lisätalousarvioesitystä, jolla katettaisiin Suomen valtion osallistuminen antiin. Suomen valtion osuus Finnairin osakkeista ja äänistä on tällä hetkellä 55,8 prosenttia.
Akuutin kriisin hellitettyä Finnairin edessä on Mannerin mukaan 2–3 vuoden pituinen siirtymäaika uuteen normaaliin.
”Ennakoimme lentoliikenteen toipuvan hitaasti heinäkuusta lähtien ja matkustajamäärien palaavan vuoden 2019 tasolle 2–3 vuodessa. Onkin todennäköistä, että joudumme jatkamaan lomautuksia myös kesän jälkeen ja sopeuttamaan siten resurssejamme pienempään lentämisen määrään”, Manner kertoo.
Finnair edellyttää sijoittajalta kärsivällisyyttä
Inderesin analyytikko Antti Viljakainen arvioi artikkelissaan, että Finnairin osakeanti varmistaa yhtiön toiminnan jatkuvuuden ja turvaa myös Finnairin kykyä investoida kilpailukykynsä ylläpitämiseen. Kuitenkin nykyisille omistajille jopa yhtiön markkina-arvon kokoinen anti aiheuttaa toki merkittävän laimennuksen.
Viljakaisen mukaan Finnairin lyhyen ajan näkymät ovat erittäin epäselvät, mutta perusskenaariossaan yhtiö alkaa ajaa lentämistä asteittain ylös heinäkuussa ja toisaalta nopeaa kysynnän elpymistä ei ole odotettavissa.
”Nämä kommentit eivät olleet varsinaisia yllätyksiä, mutta maaliskuussa päivitettyjä ennusteitamme leikkasimme selvästi raportin jälkeen. Odotamme nyt Finnairin tuloksen jäävän vuosina 2020-2022 vaatimattomille tasoille”, Viljakainen toteaa.
Sijoittajien toivo nojaa analyytikon mukaan nyt ”erittäin pitkässä pelissä” eikä selkeitä syitä ostaa osaketta juuri nyt löydy.
Viljakaisen mukaan Finnairin osake ei saa tukea tämän ja ensi vuoden tuloskertoimista negatiivisen tai alhaisen tuloksen takia.
”Tasepohjainen P/B on alle 1x, mutta tähän on vaikea nojata negatiivisen kassavirran sekä nettotappioiden takia. Lisäksi edessä oleva suuri osakeanti voi arviomme mukaan luoda osakekurssiin painetta.”
Toisaalta koko toimialaa ravisteleva kriisi voi tehdä lentosektorista terveemmän pelikentän Finnairin kaltaisille selviytyjille, Viljakainen arvioi.
”Matkalla tähän on edessä vielä kuitenkin useita ilmakuoppia eikä selkeitä houkuttimia riskinottoon juuri nyt ole.”
Inderesin suositus Finnairin osakkeelle on vähennä ja osakkeen tavoitehinta 3,5 euroa, mikä on alle nykyisen kurssinoteerauksen.
Finnairin tammi-maaliskuu 2020 avainluvut
- Osakekohtainen tulos oli -1,14 euroa (-0,33).
- Liikevaihto laski 16,0 prosenttia vertailukaudesta ja oli 561,2 miljoonaa euroa (668,2).*
- Yksikkötuotto (RASK) laski 7,3 prosenttia. Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 7,5 prosenttia.
- Yksikkökustannus (CASK) nousi 5,1 prosenttia, ja yksikkökustannus ilman polttoainetta (CASK ex fuel) nousi 4,0 prosenttia.
- Polttoainekustannukset laskivat vain 1,3 miljoonaa euroa (-0,9 %). Vaikka kapasiteettia leikattiin koronavirusvaikutusten vuoksi, polttoaineen hinnan** vaikutus kumosi lähes kokonaan polttoaineen kulutuksen vähenemisen vaikutuksen.
- Vertailukelpoinen liiketulos oli -91,1 miljoonaa euroa (-16,2). Liiketulos oli -95,6 miljoonaa euroa (-17,6).
- Rahoituserien nettokulut kasvoivat merkittävästi ja 55 miljoonaa euroa niiden kasvusta liittyi polttoaine- ja valuuttasuojauksiin, jotka uudelleen luokiteltiin tuloslaskelmaeräksi muista laajan tuloksen eristä.
- Liiketoiminnan nettorahavirta oli -133,5 miljoonaa euroa (148,3) ja investointien nettorahavirta -67,3 miljoonaa euroa (-70,2).***
- Matkustajamäärä laski 15,6 prosenttia 2,7 miljoonaan (3,1).
- Tarjotut henkilökilometrit (ASK) laskivat 9,4 prosenttia.
- Matkustajakäyttöaste oli 72,6 prosenttia (-5,7 prosenttiyksikköä).
