Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni vilautti eläkeuudistusta tänään luovuttaessaan valtiovarainministerin salkun Matti Vanhaselle.
Maanantain tiedotustilaisuudessa Kulmuni totesi, ettei pelkällä velkavetoisella kasvulla luoda uusia työpaikkoja Suomeen. Siksi edessä on vaikeita asioista, joista ei ole vielä edes aloitettu julkista keskustelua.
”Jotta maa selviää tästä taloustilanteesta, on välttämätöntä, että käsittelyyn tulee niin eläkeiän nosto, työllisyystavoitteen reilu korottaminen kuin työttömyysturvan joustavoittaminenkin”, Kulmuni listasi.
Ammattiyhdistysjohtajat eivät lämpene Kulmunin ajatuksille.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo Iltasanomille olevansa hyvin yllättynyt Kulmunin avauksesta. Hänen mielestään järjestöt ovat hoitaneet eläkejärjestelmää ja -politiikkaa erittäin vastuullisesti, eikä hän pidä Kulmunin ehdotusta tässä tilanteessa tarpeellisena.
Myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on samoilla linjoilla ja muistuttaa, että voimassa oleva eläkeuudistus astui voimaan vuoden 2017 alussa. Siksi tällä hetkellä ei ole tarvetta seuraavan eläkeuudistuksen valmistelulle tai tekemiselle saati sitten eläkeiän nostamiselle, Palola perustelee.
Puhe eläkeiän nostosta on herättänyt myös työmarkkinajärjestöt. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäen mielestä on positiivista, että Kulmuni oli puheissaan suora.
”Tunnetusti puhe ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta tai ansiosidonnaisesta eläketurvasta herättää työmarkkinajärjestöt. Niin nytkin. On kuitenkin lohdullista, että hallituspuolueissa uskalletaan olla laajakatseisia”, Kotamäki sanoo.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Suomen valtio velkaantuu tänä vuonna liki 19 miljardia euroa. Näin suuri velkaantuminen vaatii myös poikkeuksellista vastuullisuutta ja suoraselkäisyyttä.
”Toisaalta on hyvä, ettei hallitus pelkää velkaantua. Mutta julkinen talous pitää ennen pitkää myös tasapainottaa. Ikäviä päätöksiä ei voi loputtomasti siirtää tulevaisuuteen. Kaikessa julkisen rahan käytössä on oltava suunnitelma ja niin myös velkaantumisen taittamisessa. Keskustelun kieltäminen on silmien sulkemista epämieluisalta todellisuudelta”, Kotamäki sanoo.
Eläkejärjestelmä on vuositasolla liki 30 miljardin euron julkinen tulonsiirtojärjestelmä. Kotamäen mielestä eläkejärjestelmän uudistamisestakin pitää voida keskustella.
”Eläkejärjestelmä ei voi olla suojassa, kun aletaan keskustelemaan kaikkia kansalaisia koskevista laajoista rakenteellisista uudistuksista. Kulmuni teki hyvää työtä ottaessaan asian esille hallituspuolueen suulla. Hallituksella on oltava oikeus keskustella eläkeuudistuksista siinä, missä työmarkkinajärjestöilläkin. Suomi on demokratia ja ylintä lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta.”
Kotamäen mukaan eläkejärjestelmä jakaa tuloja sukupolvien välillä.
”Ja kun aiemmat uudistukset ovat tulleet voimaan hitusen liian myöhään, on sukupolvien välinen kuilu eläkkeiden tuotossa päässyt kasvamaan. On ymmärrettävää, että nuoremmat polvet kokevat epäoikeudenmukaisuutta. Toisaalta kysymys on poikkeuksellisen vaikea. Mutta esimerkiksi pitkään jatkuva eläkemaksun nousu ei helpota tilannetta. Sehän juuri osaltaan lisää sukupolvien välistä kuilua. Tilannetta on kenties mahdotonta korjata, mutta jotain toimia lienee mahdollista tehdä”, Kotamäki sanoo.
Tulevan eläkeuudistuksen suuruusluokka ja yksityiskohdat ovat tässä vaiheessa kuvitteellisia.
Kotamäki muistuttaa, että eläkejärjestelmää uudistetaan koko ajan ja ainoastaan suuremmille uudistuskokonaisuuksille on myönnetty eläkeuudistuksen arvonimi.
”Eläkejärjestelmässä on jo nyt mittavia uudistuspaineita, vaikka edellinen uudistus vasta tuli voimaan. Esimerkiksi työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeet ovat miljardiluokan kokonaisuuksia, jossa on merkittäviäkin muutostarpeita. Hallitus voisi hyvin antaa vähän vauhtia ja ryhtiä näille ”pienemmillekin” uudistusaihioille”, Kotamäki pohtii.
Myös eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto kommentoi eläkejärjestelmän uudistustarvetta.
”Hidas talouden elpyminen on kiistatta riski myös eläkejärjestelmälle. Seuraava eläkeuudistus tulee olemaan aikaisempia vaativampia. Kuinka säilyttää sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, kun nuorille työikäisille kasautuvat toistuvien kriisien laskut?”, Murto kysyy Twitterissä.
Hidas talouden elpyminen on kiistatta riski myös eläkejärjestelmälle. Seuraava eläkeuudistus tulee olemaan aikaisempia vaativampia. Kuinka säilyttää sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, kun nuorille työikäisille kasautuvat toistuvien kriisien laskut? https://t.co/w3aFqN9SYE
— Risto Murto (@RistoMurto) June 8, 2020
Alin vanhuuseläkeikä nousi vuoden 2020 alusta kolmella kuukaudella. Tämän vuoden alusta vuonna 1957 syntyneet voivat siirtyä eläkkeelle aikaisintaan 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä. Jos alin eläkeikä tulee täyteen marraskuussa, vanhuuseläke voi alkaa aikaisintaan joulukuussa.
Eläkeiän nouseminen johtuu vuonna 2017 voimaantulleesta eläkeuudistuksesta. Esimerkiksi vuosina 1962-1964 syntyneiden eläkeikä on 65 vuotta. Varsinaista vanhuuseläkeikää ei enää ole, vaan jokaisella ikäluokalla on oma eläkeikä.
