Hallituksen elvytyspaketti ei ole pelkkää elvytystä. Se lisää valtion menoja pysyvästi, varoittaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Sanna Marinin hallitus päätti tällä viikolla vuoden 2020 neljänestä lisätalousarvioesityksestä. Lisätalousarvioon osa koronavirusepidemian jälkihoitoa, jolla hallitus tukee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää nousua kriisistä.
Ennätyssuurella lisätalousarvioesityksellä käynnistetään kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä.
Elvytyskokonaisuudella hallitus tavoittelee kysynnän lisäämistä, Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymien parantamista, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä ja koko Suomen voimavarojen, kriisinkestävyyden, omavaraisuuden ja osaamispohjan vahvistamista.
Lisätalousarvioon kuuluu myös kuntia tukevia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestäminen ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita. Lisäksi siihen sisältyy myös toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju antaa artikkelissaan kovaa kritiikkiä lisätalousarviosta. Hänen mukaansa lisäbudjetissa hämärtyy vahvasti se, millaista elvytystä nyt oikeasti tarvitaan.
”Oikeaoppinen elvytys on kysynnän määräaikaista tukemista julkisin varoin silloin, kun yksityinen kysyntä tilapaisesti hidastuu”, Kangasharju toteaa.
Lisäbudjetin liikenne- ja rakennushankkeet sekä yritysten tuki ja työttömyysturvan lisääminen ovat Kangasharjun mielestä tässä mielessä oikeaa elvytyspolitiikkaa.
Nyt kuitenkin lisätään menoja myös pysyväisluonteisesti, eikä määräaikaisesti.
Hallituksen lisäbudjettiin on lisätty myös paljon pysyväisluonteisia menolisäyksiä terveys- ja sosiaalipalveluihin, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja oikeuslaitokseenkin. Kangasharjun mielestä jälleenrakennusta tarvitaan kuitenkin vasta sitten, kun jotain on tuhoutunut.
”Kevään aikana tehdyillä tukitoimilla on pyritty siihen, että inhimillistä, fyysistä, organisatorista tai sosiaalista pääomaa ei ehtisi tuhoutua. Sikäli kun tässä näytetään onnistuvan, eikä virus tee merkittävissä määrin toista aaltoa, varsinaista jälleenrakennusta ei tarvita. Riittää kun talous käynnistyy ja ihmisen pääsevät töihin. Sieltä tulevat myös verotulot hyvinvointiyhteiskunnallemme”, Kangasharju toteaa.
Kangasharju myöntää, että kaikki nämä menolisäykset ovat tietenkin hyvää tarkoittavia ja tarpeellisiakin. Niihin voidaan kuitenkin turvallisesti panostaa vasta myöhemmin, sitten kun rahaa on. Tällä hetkellä talouskasvun näkymät ovat Kangasharjun mukaan niin surkeat, että vielä vuonna 2030 elintasomme uhkaa olla alhaisemmalla tasolla kuin 20 vuotta aikaisemmin ennen finanssikriisiä.
”Nyt hallitus on varma, että yhteiskunnassamme on huhti- ja toukokuun aikana tuhoutunut jotain niin pahasti, että sitä on paikattava pysyvillä menolisäyksillä kaikilla hallinnonaloilla.”
Taloushistoria osoittaa, kuinka vaikea näitä menoja on jälkikäteen vähentää, Kangasharju muistuttaa.
Valtion menot lisääntyvät myös EU:n elvytystoimien vuoksi. EU-komissio esittää 750 miljardin euron elpymisrahastoa koronapandemiasta aiheutuneiden talousvaikeuksien voittamiseksi. Potista on tarkoitus jakaa 500 miljardia euroa jäsenmaille tukena ja 250 miljardia euroa lainana. Rahoitussumma on tarkoitus rahoittaa yhteisellä, komission ottamalla velalla.
Suomen osuus nyt kaavaillusta 500 miljardin hätäavusta olisi noin 8,5 miljardia euroa. Elpymisrahaston varoja suunnattaisiin eritoten investointeihin.
Suomen talous supistuu tänä vuonna 7,0 prosenttia ja toipuu ensi vuonna 4,0 prosentin kasvuun, arvioi Nordea talousennusteessaan.
