Ekonomistit kyseenalaistavat sellaiset menolisäykset, joilla ei ole välitöntä yhteyttä koronakriisin vaikutusten hoitoon tai kriisistä toipumiseen.
Sanna Marinin hallitus päätti kesäkuun alussa vuoden 2020 neljänestä lisätalousarvioesityksestä. Lisätalousarvioon osa koronavirusepidemian jälkihoitoa, jolla hallitus tukee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää nousua kriisistä.
Ennätyssuurella lisätalousarvioesityksellä käynnistetään kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä.
Elvytyskokonaisuudella hallitus tavoittelee kysynnän lisäämistä, Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymien parantamista, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä ja koko Suomen voimavarojen, kriisinkestävyyden, omavaraisuuden ja osaamispohjan vahvistamista.
Lisätalousarvioon kuuluu myös kuntia tukevia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestäminen ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita. Lisäksi siihen sisältyy myös toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju on kritisoinut kovin sanoin lisätalousarviosta. Hänen mukaansa lisäbudjetissa hämärtyy vahvasti se, millaista elvytystä nyt oikeasti tarvitaan.
”Oikeaoppinen elvytys on kysynnän määräaikaista tukemista julkisin varoin silloin, kun yksityinen kysyntä tilapaisesti hidastuu”, Kangasharju toteaa.
Lisäbudjetin liikenne- ja rakennushankkeet sekä yritysten tuki ja työttömyysturvan lisääminen ovat Kangasharjun mielestä tässä mielessä oikeaa elvytyspolitiikkaa.
Muutkin ekonomistit ovat vähintäänkin varauksellisia valtion lisämenojen suhteen.
Ekonomistikoneen tulosten perusteella vain 34 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että hallituksen lisätalousarvion 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. 16 prosenttia on eri mieltä ja peräti 43 prosenttia epävarmoja. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kannat ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
Kommenteissaan ekonomistit toteavat, että paketissa on paljon hyvää, mutta he kyseenalaistavat muun muassa sellaisia menolisäyksiä, joilla ei ole välitöntä yhteyttä koronakriisin vaikutusten hoitoon tai kriisistä toipumiseen. Riskinä nähdään myös menojen lisääntyminen pysyvästi.
Ekonomistikone.fi-sivustolla julkaistiin vastaukset kolmeen uuteen lisätalousarviota käsittelevään kysymykseen. Muut kysymykset käsittelevät lisätalousarvion toimenpidekokonaisuuden ajoittamista ja mitoittamista suhdannetilanteeseen.
49 prosenttia taloustieteilijöistä näkee, että hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus on mitoitukseltaan oikea suhdannetilanne huomioon ottaen, 19 prosenttia on eri mieltä, 33 prosenttia epävarmoja tai vailla mielipidettä.
53 prosenttia taloustieteilijöistä puolestaan katsoo, että hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein. 24 prosenttia ekonomisteista on eri mieltä, 23 prosenttia epävarmoja tai vailla mielipidettä.
”Vaarana on, että elvytyksen varjolla rahaa suuntautuu sattumanvaraisesti tehottomiin huonosti suunniteltuihin julkisiin hankkeisiin”, kommentoi lisätalousarviota Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Jarmo Kontulainen.
Tampereen yliopiston professori Kaisa Kotakorpi toteaa, että lisätalousarvio pitäisi perustella systemaattisemmin ja selvemmin koronakriisin hoitamisella – mitä toimenpiteitä akuutin kriisitilanteen hoito vaatii.
”Toimenpiteiden pitäisi mahtua näiden otsikoiden alle. Siltä osin kuin mukana on muuta, en pidä niitä perusteltuna osana lisätalousarviota. Esim. akkuteollisuuden tukemiseen on osoitettu suuri summa (lähes puoli miljardia) rahaa. Toisella laidalla toimeentulotuen korottaminen voi olla perusteltua, mutta silläkään ei ole ainakaan suoraa yhteyttä koronakriisiin”, Kotakorpi toteaa.
”Lisätalousarvio on minusta varsin sekava kokonaisuus. Se sisältää menoeriä, joista on vaikea sanoa, miksi hallitus katsoo ne tarpeellisiksi ja niin kiireellisiksi, että niistä oli syytä päättää lisätalousarviossa”, kommentoi Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.
Määttänen ei ymmärrä miksi hallitus katsoo aiheelliseksi laittaa 350 miljoonaa euroa ”akkuklusterin kehittämiseen” tai miksi asuntorakentamista edistetään veronmaksajille kalliiksi tulevan ”kohtuuhintaisen” asuntotuotannon avulla.
”Luulen, että paketti on silti kansantalouden isossa kuvassa oikeansuuntainen. Esimerkiksi kuntatalouden tukeminen ja väylähankkeiden rahoittaminen vähentävät riskiä siitä, että julkiset investoinnit ja rakentaminen supistuvat koronakriisin myötä voimakkaasti. Tilapäiset yritystuetkin ovat tässä tilanteessa hyödyllisiä, sillä ne pienentävät riskiä siitä, että merkittävä osa yrityksistä lopettaa toimintansa suurin piirtein samaan aikaan”, Määttänen toteaa.
