Asunnot ja kiinteistöt

Asuntosäätiö: Asumisoikeusasumisella erittäin suuri kysyntä kasvukeskuksissa

Helsingissä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista joutuu maksamaan keskimäärin 46 prosenttia enemmän vuokraa kuin asumisoikeusasunnoista vastiketta.

Omistus- ja vuokra-asumisen välimuodot eivät ole yleistyneet Suomessa. Välimuotojen yleistyminen ei ole kiinni asukkaiden tarpeista. Varsinkin omistus- ja vuokra-asumisen väliin asettuvalla asumisoikeusasumisella on erittäin suuri kysyntä kasvukeskuksissa, joissa asumisoikeusasuntojen vastikkeet ovat selvästi vuokria edullisempia, kertoo Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Jari Riskilä.

Riskilä kertoo, että esimerkiksi Helsingissä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole riittävästi ja vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista joutuu ARAn viimeisimmän, vuoden takaisen selvityksen mukaan maksamaan keskimäärin 46 prosenttia enemmän vuokraa kuin asumisoikeusasunnoista vastiketta.

Asumisoikeusasunnot kiinnostavat erityisesti nuoria aikuisia ja lapsiperheitä. Riskilän mukaan tämä johtuu asumisoikeusasuntojen edullisuuden ja turvallisuuden lisäksi siitä, että asunnosta pääsee joustavasti ja riskittömästi eroon, jos työt tai opiskelu vaatii muuttamista.

Viime vuosina asumisoikeusasunnoissa on lisääntynyt myös iäkkäämpien asukkaiden määrä. Syy tähän löytyy Riskilän mukaan syrjäseutujen ongelmista.

“Syrjäseuduilla asuntojen hinnat ovat romahtaneet samaan aikaan, kun palvelut ovat siirtyneet kauemmaksi kaupunkikeskuksiin. Tämän kehityksen myötä iäkkäämmillä suomalaisilla vanhuudenturvaksi omistusasuntoon sijoitetut rahat ovat näillä alueilla hävinneet. Tällaisissa tilanteissa asumisoikeusasunto on erinomainen vaihtoehto. Tällaiseen asuntoon pääsee kiinni asumisoikeusmaksulla, jolloin uusi koti on mahdollista hankkia läheltä palveluita ja vaikkapa läheltä lasten asuinpaikkaa”, Riskilä toteaa.

Omistus- ja vuokra-asumisen välimuotoa edustavan asumisoikeusasumisen yleistymisen esteenä ei ole kysyntä vaan yksinkertaisesti se, ettei asumisoikeusasuntoja päästä rakennuttamaan niin paljon kuin kysyntätilanne edellyttäisi, Riskilä kertoo.

Riskilän mukaan asojärjestelmä on ollut koko 30-vuotisen olemassaolonsa ajan erityisesti valtiovarainministeriön hampaissa.

“Ministeriö suhtautuu järjestelmään nuivasti asuntojen jakoperusteiden takia. Asumisoikeusjärjestelmässä asuntoja voi hakea kuka tahansa. Alle 55-vuotiaita koskevat varallisuusrajat, mutta muuten asunnot jaetaan kunnalta saatavan järjestysnumeron perusteella. Asuntoja ei siis jaeta tarveharkintaisesti ja siksi ministeriössä ajatellaan, että valtion tukea ei tulisi käyttää mallin edistämiseen.”

On Riskilän mukaan totta, että asumisoikeusasuntojen tuottamiseen annettava tuki ei välittömästi kohdistu asuntomarkkinoilla kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Asuntomarkkinoita tulisi hänen mukaansa kuitenkin tarkastella kokonaisuutena.

“Suuri osa asumisoikeusasukkaista muuttaa asuntoon valtion tukemasta vuokra-asunnosta. Kynnys siirtyä esim. kunnan vuokra-asunnosta joko suoraan omistusasuntoon tai vapaarahoitteiseen vuokra-asuntoon on monelle näistä ihmisistä liian korkea, mutta asumisoikeusasunto on heille taloudellisesti kestävä ratkaisu. Näin asumisoikeusasunnot osaltaan synnyttävät vaihtuvuutta valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja vapauttavat niitä heikoimmassa asemassa olevien asunnontarvitsijoiden käyttöön.”

Asumisoikeusasuminen on Riskilän mielestä “täydellinen täsmäase” tämän päivän asuntomarkkinoiden haasteisiin.

“Ne edustavat hintasäänneltyä kohtuuhintaista asumista, joka muun muassa mahdollistaa kasvukeskusten tarvitsemien palvelualan pieni- ja keskituloisten työntekijöiden asumisen lähellä työpaikkoja. Ne monipuolistavat asuinalueiden asuntotarjontaa ja ehkäisevät tehokkaasti segregaatiota. Ne myös muodostavat edellä mainitulla tavalla yhden tuiki tarpeellisen portaan valtion tukeman vuokra-asumisen ja markkinaehtoisen asumisen välille.”

asumisoikeusasunnot ovat Riskilän mielestä myös valtiolle edullisin tapa lisätä kohtuuhintaisten asuntojen määrää.

“Näissä asunnoissa valtion takausvastuu on 10 prosenttia pienempi kuin valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, eikä asumisoikeusasunnoille makseta käynnistysavustusta. Asumisoikeusasuntojen rakennuttamista tulisikin ripeästi vauhdittaa, jotta näitä laadukkaita sekä asukkaille että yhteiskunnallehyödyllisiä asuntoja olisi enemmän.”

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on uudistamassa asumisoikeusjärjestelmää, ja siihen liittyvä hallituksen esitysluonnos on nyt lausuntokierroksella. Uudistuksella halutaan varmistaa, että asumisoikeusasuminen on varteenotettava, kohtuuhintainen ja houkutteleva asumismuoto myös tulevaisuudessa.

Uudistuksessa asumisoikeusyhtiöille annettaisiin mahdollisuus luopua tappiollisista, vajaakäytössä olevista taloista ja muuttaa jäljellä olevat asumisoikeussopimukset vuokrasopimuksiksi ”eräissä tarkkaan rajatuissa poikkeustilanteissa”.

Mikä on asumisoikeusasunto?

Asumisoikeusjärjestelmä luotiin 90-luvulla. Asumisoikeusasunnossa asukas omistaa asumisoikeuden rakennuttajayhtiön omistamaan asuntoon. Asukas maksaa asuntoon muuttaessaan yhtiölle kertaalleen asumisoikeusmaksun, ja kuukausittain käyttövastiketta. Poismuuttaessa asukkaalle palautetaan asumisoikeusmaksu rakennuskustannusindeksin muutoksen mukaisesti korjattuna. Asukas ei voi lunastaa asuntoa omakseen. Asumisoikeus perustuu lakiin.

Asumisoikeusasunnon asuja saa remontoida asuntoa vapaammin kuin vuokra-asuntoa. Asumisoikeusasunnossa voi myös asua niin pitkään kuin haluaa, mutta sitä ei voi ostaa omaksi. Omistaja ei siten voi myydä asuntoa asukkaan alta pois eikä irtisanoa sopimusta yksipuolisesti.

Asumisoikeusasuntoja on Suomessa tällä hetkellä noin 50 000 kappaletta ja niissä asuu noin 100 000 asukasta. Asumisoikeusasunnot on enimmäkseen rakennettu valtion tuella joko arava- tai korkotukilainalla.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös