Metsäsektorin työntantajajärjestö Metsäteollisuus ry kertoi tällä viikolla sen hallituksen päätöksestä irtautua työehtosopimustoiminnasta. Tämä tarkoittaa sitä, että työehdoista sopiminen siirtyy yritystasolle.
”Rakennamme uutta sopimisen kulttuuria, koska haluamme, että Suomi ja suomalainen metsäteollisuus menestyvät myös tulevaisuudessa. Toimialan erilaisten ja erilaisessa tilanteessa olevien yritysten tarpeisiin pystytään nykyistä paremmin vastaamaan yritys- ja tuoteryhmätason työehdoilla, Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja”, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo.
Metsäteollisuus ry:n mukaan yritykset voivat tulevaisuudessa sopia yhdessä henkilöstönsä kanssa palkoista, työvuoroista ja kaikista sellaisista työehdoista, joista sopimista ei ole lailla rajoitettu. Yritykset suunnittelevat ja rakentavat uudenlaiset sopimisen tavat omista lähtökohdistaan ja kunnioittavat henkilöstönsä oikeutta järjestäytyä omista lähtökohdistaan.
Keskuskauppakamarin mukaan kilpailukyvyn parantaminen, uusien investointien ja työpaikkojen saaminen Suomeen vaativat, että työehdoista sopiminen viedään yrityksiin. Metsäteollisuuden uuden sopimisen malli on hyvä esimerkki, johon tarttumista myös muiden toimialojen tulisi harkita vakavasti.
”Uudessa sopimisen mallissa on kyse uuden luomisesta. Sen mahdollistamisesta, että kukin yritys ja sen työntekijät voivat neuvotella sellaisen ratkaisun, joka mahdollistaa yrityksen kasvun, työpaikkojen luomisen ja investoinnit Suomeen globaalissa kilpailussa. Sitä kautta varmistetaan myös, että yritysten yhteiskunnalle luoma hyvinvointi kasvaa”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Romakkaniemi muistuttaa, että paikallista sopimista on yritetty edistää tes-järjestelmän kautta jo pari vuosikymmentä. Merkittäviä tuloksia ei olla kuitenkaan saavutettu. Myös lainsäädäntötie on ollut tukossa. Samanaikaisesti jäykät työmarkkinat ovat osaltaan rapauttaneet Suomen kilpailukykyä, joka on näkynyt investointien hiipumisena ja tehtaiden sulkemisina sekä työpaikkojen ja verotulojen katoamisena.
Lisäksi tilanteet eri yrityksissä ovat hyvin erilaiset.
”Työehdot ovat erittäin laaja kokonaisuus, eivätkä samat yksityiskohtaiset ratkaisut palvele kaikkia samalla tavalla. Asian tarkastelemien pelkkien palkkaratkaisujen kautta on liian kapea näkökulma. Eri yrityksissä voidaan saada parempia tuloksia esimerkiksi työn järjestämisellä ja palkkojen sitomisella bonuksin enemmän tehtyyn tulokseen”, Romakkaniemi sanoo.
Romakkaniemi painottaa, että uudessa sopimisen mallissa tavoitteena ei ole palkkojen laskeminen vaan työpaikkojen lisääminen ja tuottavuuskehityksen myötä syntyvä positiivinen palkkakehitys.
“Yritys ja sen työntekijät ovat samassa veneessä maailman laineilla”, Romakkaniemi muistuttaa.
Koronaviruspandemian aiheuttama talouskriisi on Keskuskauppakamarin mukaan nostanut Suomen kilpailukykyyn liittyvät ongelmat pintaan entistä voimakkaammin.
”Kilpailukykymme ei ollut kunnossa, kun koronavirus iski. Finanssikriisin jälkeinen menetetty vuosikymmen oli rapauttanut teollista kapasiteettiamme. Poistot ovat ylittäneet investoinnit ja moderneinta, Suomessa innovoitua tuotantoa on investoitu muihin maihin. Olimme jäljessä verrokkimaita usealla mittarilla mitattuna ja olemme hävinneet kisan aivan turhaan, omasta syystämme. Nyt velkaannumme nopeasti. Jotta tästä selvitään, on rakenteiden muututtava ja uudistuttava. Pienten viilausten aika oli ja meni”, Romakkaniemi sanoo.
Sopimisen kulttuuria pidetään Suomen vahvuutena. Romakkaniemen mukaan myös uudessa sopimisen mallissa keskiössä on yhteistyö.
”Yhdessä sopimisesta puhutaan paljon. Siitähän myös paikallisessa sopimisessa on kyse. Nyt kun avaus uudenlaisesta sopimisen mallista on tehty, nähdään, löytyykö puheille sisältöä ja löytyykö aitoa tahtoa työpaikkojen turvaamiseen”, Romakkaniemi sanoo.
