Talouden trendit

Tällainen on metsäsektorin rakennemuutos – sanomalehtipaperi vaihtui uusiutuvaan pakkausmateriaaliin

Ensimmäisen puukuorman lastaaminen Oulussa harvennushakkuukohteella 23.11.2020. Havukuitupuu päätyy Oulun tehtaan uuteen kartongintuotantoon. Kuva: Stora Enso / Martu Väisänen.

Stora Enson Oulun tehtaan uusi tulevaisuus alkaa vuodenvaihteessa. Aaltopahvin pintakartongilla on kasvavaa maailmanlaajuista kysyntää uusiutuvana pakkausmateriaalina.

Stora Enso kertoi toukokuussa 2019 päätöksestään investoida noin 350 miljoonaa euroa Oulun paperitehtaan muuntamiseen pakkauskartonkitehtaaksi. Investointi sisältää paperikone 7 tuotantosuunnan muutoksen korkealaatuista ensikuitupohjaista aaltopahvin pintakartonkia eli kraftlaineria valmistavaksi koneeksi sekä paperikone 6:n ja arkittamon sulkemisen.

”Oulun tehtaan tuotantosuunnan muutos auttaa Stora Ensoa vahvistamaan asemaansa kasvavilla pakkausmarkkinoilla. Se on myös merkittävä askel yhtiön muutosmatkalla. Olemme jo aiemmin toteuttaneet onnistuneesti ison muunnoshankkeen Varkauden tehtaalla, jossa yksi paperikone muutettiin tuottamaan kraftlaineria”, totesi Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström.

Kraftlainerin tyypilliset loppukäyttökohteet ovat aaltopahvipakkauksissa, joissa edellytetään erityisen hyvää kestävyyttä, laatua ja puhtautta. Tällaisia ovat esimerkiksi elintarvike-, hedelmä- ja vihannespakkaukset sekä teollisuuspakkaukset. Tuotanto suunnataan kansainvälisille vientimarkkinoille.

Stora Enso investoi vuosien 2019–2022 massiivisten investointien tavoitteena on yhä vahvemmin irtautua supistuvasta markkinasta ja matalan kannattavuuden tuotteista kasvavaan ja paremmin kannattavaan liiketoimintaan. Tämä kasvattaa vuoden 2019 aiemmin ilmoitettua investointiennustetta 540–590 miljoonasta eurosta 610–660 miljoonaan euroon.

Päällystetyn hienopaperin markkinat heikkenevät yhä. Tämän vuoksi Stora Enson on kiihdytettävä muutosmatkaansa kasvattamalla investointitasoaan aiemmin arvioidusta.

Projektin valmistuttua Oulun tehtaan käyttökatteen arvioidaan paranevan 15–20 prosenttiyksikköä, kun kraftlainerikone on täydessä kapasiteetissaan noin neljä vuotta käynnistymisen jälkeen. Investoinnin odotetaan tällöin saavuttavan Packaging Solutions -divisioonan kannattavuustavoitteen, 20 prosentin operatiivisen sidotun pääoman tuoton.

Stora Enson Oulun tehtaan uusi tulevaisuus kartongintuotannossa alkaa vuodenvaihteeseen mennessä. Tehtaalla tarvitaan puoli miljoonaa kuutiometriä enemmän havukuitupuuta kuin aiemmin. Puukauppa on piristynyt syksyllä ja kauppaa käydään lähes normaalivuoden tahtiin koronatilanteesta huolimatta.

Kartongin valmistus tuo yli sata miljoonaa euroa alueen talouteen

Vaikka tehtaan kartonginvalmistus ei ole vielä käynnistynyt, puunhankinta on vauhdissa.

”Ostamme puuta täydellä teholla. Talvileimikoiden kysyntä on myös vahvistunut. Tavoitteenamme on pyörittää korjuuta normaalisti, vaikka keliolosuhteet ovatkin nyt todella vaikeat maan märkyyden vuoksi. Metsänomistajien tapaamiset onnistuvat koronasuosituksia noudattaen ja tarvittaessa kasvomaskeja käyttäen”, kertoo Stora Enson Pohjois-Suomen aluejohtaja Esa Ojala.

Oulun kartonkitehtaan käynnistyessä vuotuinen puuntarve kasvaa neljänneksen – noin puoli miljoonaa kuutiota – yhteensä 2,4 miljoonaan kuutioon. Rekkalasteina se tarkoittaa noin 130 puurekkaa joka päivä.

Luonnonvarakeskus laskee, että pohjoisten maakuntien metsiin on vuosien saatossa kertynyt huomattavat harvennusrästit ja -tarpeet. Lisähakkuut ja lisääntyvä puunkäyttö eivät siten vaaranna maakuntien metsätalouden kestävyyttä ja vastuullisuutta, Stora Enso uskoo.

”Toimenpiteet suunnitellaan jokaisen metsän omista lähtökohdista, mutta tällä hetkellä esimerkiksi harvennuksille on hyvä aika. Metsän kasvun ja tulevien puukauppatulojen kannalta oikea-aikaisilla harvennuksilla on tärkeä päämäärä: pitää metsä elinvoimaisena, hyvässä kasvukunnossa ja saada jäävä puusto järeytymään tukkikokoon. Puuston hiilensidontakin voimistuu”, Ojala sanoo.

Stora Enson Oulun tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila (vas.) ja Stora Enson puunhankinnan aluejohtaja Esa Ojala Oulun harvennushakkuukohteella. Kuva: Stora Enso / Martu Väisänen.

2,4 miljoonan kuution kokonaispuumäärä tarkoittaa vuosittain yli sadan miljoonan euron rahavirtaa aluetalouteen niin puukauppatuloina metsänomistajille kuin korjuu- ja kuljetustuloina Stora Enson paikallisille kumppaniyrityksille. Lisäystä aiempaan on noin 20 miljoonaa euroa.

”Puunhankinnalla on puukauppatulojen ohella työllistävä vaikutus. Karkeasti laskettuna tehtaan puunhankinta-alueelle syntyy tuotantolinjan muutoksen ansiosta sata uutta työpaikkaa puunostoon, korjuuseen, kuljetukseen sekä metsänhoitotöihin. Oulun tehtaan puuraaka-aineen hankkiminen työllistää useita satoja henkilöitä Pohjois-Suomessa”, Esa Ojala kertoo.

Stora Enso hankkii puuta Oulun-tehtaalleen Pohjanmaan maakuntien lisäksi myös Kainuun ja Lapin metsistä. Alueen hankintaorganisaatiota on vahvistettu viime vuosina, kun Stora Enso avasi uusia toimistoja ja palkkasi lisää metsäasiantuntijoita. Uudet toimistot sijoittuivat Liminkaan, Sotkamoon, Kuusamoon ja Ristijärvelle.

”Nyt kun tarvitsemme aiempaa enemmän puuta, katseemme kääntyy kohti yksityisiä metsänomistajia. Pohjoisen puusta saa aikaan laatutuotetta maailmanmarkkinoille”, aluejohtaja Ojala sanoo.

Pakkausmateriaaleille kasvavaa kysyntää maailmalla

Stora Enso valmistaa Oulussa aaltopahvin pintakartonkia, jolle on kasvavaa maailmanlaajuista kysyntää uusiutuvana pakkausmateriaalina.

Uudenlaista kolmikerroksista pintakartonkia käytetään esimerkiksi elintarviketuotteissa. Niissä vaaditaan tavallista parempaa kestävyyttä, materiaalin puhtautta ja ulkonäköä – sekä korkealaatuisissa verkkokaupan pakkauksissa.

Yksi esimerkki tuotteesta, jonka pintakartonkia Oulu tulevaisuudessa valmistaa, on marjarasia, jonka Stora Enso toi Suomen markkinoille kesällä. Yhdestä keskikokoisesta harvennusmännystä saadaan noin 7000 marjarasiaa. Se määrä korvaa 65 kiloa muovia perinteisissä muovirasioissa.

Kartongin valmistamiseen käytetään hakkuilta kertyvää havukuitupuuta, ohutrunkoista puuta sekä sahoilta tulevaa haketta. Tukkipuut puolesatan toimitetaan Kemiin Stora Enson sahalle tai alueen muille sahoille, missä niistä valmistetaan pitkäikäisiä puutuotteita muun muassa rakentamiseen. Hakkuilta kertyviä puunoksia ja -latvoja voidaan puolestaan hyödyntää energiaksi Stora Enson Oulun ja Veitsiluodon voimalaitoksilla.

”Tavoitteemme on hyödyntää metsänomistajilta ostamamme puu mahdollisimman tarkkaan ja arvokkaimmalla mahdollisella tavalla”, Ojala kertoo.

Oulun tehtaan ensikuitupohjaista kraftlaineria valmistavan tuotantolinjan suunniteltu vuosituotantokapasiteetti on 450 000 tonnia.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös